"Tassuterapeutti" Osku viettää päivänsä hoivakodissa vanhusten luona. Se on vuosien aikana koskettanut niin muistihäiriöisiä, hiljaisia kuin masentuneitakin ihmisiä.
Osku oli kahdeksan viikkoa vanha, kun se meni ensimmäistä kertaa töihin. Uran varhainen aloitus ei epäilyttänyt "äitiä" Satu Packalenia, sillä Osku nautti tilanteesta – häntä vipattaen.
– Olen sosionomi, ja Osku on matkustanut mukanani niin sanottuna tassuterapeuttina hoitokodista toiseen. Ihmiset todella nauttivat eläimen läheisyydestä. Vaikka asukas vain makaisi vuoteessa, Osku voidaan nostaa pötköttämään hänen viereensä, Packalen kertoo.
Osku on jo yli viisivuotias ja Packalenin sanoin äärimmäisen sekarotuinen.
– Olemme itse asiassa päättäneet, että se on espanjalainen porokoira. Erittäin pidetty ja hyödyllinen sellainen!
Muistivat koiran, eivät ihmistä
Nyt kaksikko tekee töitä Koivukylän hoivakodissa Packalenin virka-aikoina. Lähes satavuotias Eeva pitää koiraa piristävänä.
– Eläimet ovat ihania, minulla oli niitä aina kotonakin – eräs kissa kiipesi aina aamukahvia juodessani akkunan vuorilautaa pitkin kurkkimaan, onko se emäntä jo herännyt. Samalla tavalla Osku tulee täällä aina kurkistamaan ovesta, olenko minä vielä hengissä, Eeva nauraa.
Packalen kertoo, että Osku on todella saanut "urallaan" asukkaissa aikaan huomattavia muutoksia.
– Eräässä muistihäiriöisten hoivakodissa asukkaat alkoivat jo muutamia kuukausia tutustumisen jälkeen kääntyä kahvipöydästä iloisesti tervehtimään Oskua, kun se tuli töihin. Minua he sen sijaan katsoivat aina yhtä oudoksuen: "kuka tuo nainen Oskun seurassa on?".
