Suomessa on jo useita koulutettuja kipukoiria. Klinikkakoirana työskentelevä labradorinnoutaja Crema tunnistaa ihmisen kivun jopa aiemmin kuin henkilö itse.
Nelivuotias labradorinnoutaja Crema on työskennellyt jo reilun kahden vuoden ajan klinikkakoirana yksityissairaala Ortonin Kipuklinikalla Helsingissä.
Cremalla on kaksi työpäivää viikossa, ja työpäiviensä aikana se kohtaa kaksi tai kolme asiakasta fysioterapeutin työparina.
Juttu jatkuu kuvan jälkeen.
Asiakastilanteissa Crema toimii ikään kuin sensorina ja tunnistaa tarkan hajuaistinsa avulla, jos asiakkaalle on tulossa kipua tai hänen kokemansa kipu on voimistumassa.
Koiran kyky tunnistaa kipua perustuu hajuerotteluun, eli se reagoi kipuasiakkaan voinnissa tapahtuvaan muutokseen, kertoo Ortonin fysioterapeutti sekä Creman omistaja ja työpari Juulia Turunen.
Crema on Ortonin ainoa klinikkakoira. Sen lisäksi Suomessa on useita koulutettuja kipukoiria, jotka toimivat omistajilleen henkilökohtaisina lääkinnällisinä apuvälineinä.
– Crema työskentelee keskiviikkoisin ja perjantaisin ja tunnistaa hyvin nämä päivät, eli se jo aamulla valmistautuu lähtöön – ja voi sitä hännänheilutuksen määrää, kun saavumme Ortonin pihaan, Turunen sanoo.
– Creman motivaatio päästä töihin on todella suuri ja se nauttii työskentelystä kovasti. Ennen jokaista asiakastilannetta Crema saa päälleen työliivin, josta se tietää, että työt ovat nyt alkaneet, Turunen lisää.
Juttu jatkuu kuvan jälkeen.
Ilmoitus kuonokosketuksella tai kellonsoitolla
Kun Turunen tekee asiakkaan kanssa jotakin tiettyä harjoitetta, Crema saattaa yhtäkkiä koskettaa kuonollaan esimerkiksi asiakkaan vasenta kättä ja ilmoittaa näin, että kivussa on tapahtumassa muutos.
Asiakas itse ei välttämättä kipua vielä tunne, mutta Creman ilmoituksen ansiosta Turunen ehtii muokata harjoitetta vähemmän kuormittavaksi.
Jos Turunen tekee esimerkiksi alaraajakipuisen asiakkaan kanssa pystyasennossa harjoitteita ja Crema ilmoittaa kivusta, Turunen osaa ohjata asiakkaan vaikkapa lattiatason harjoitteiden pariin.
Lue myös: Kun Viivi menee kauppaan Hillan, 2, kanssa, pääsy saatetaan kieltää
Creman ilmoitusten perusteella Turunen saa myös tauotettua tekemistä kunkin asiakkaan yksilöllisten tarpeiden mukaan.
– Kun oikeat toimenpiteet saadaan tehtyä koiran avulla tarpeeksi ajoissa, lääkkeiden tarve usein vähenee.
Jos asiakas on esimerkiksi hoitopöydällä koiran kosketuksen ulottumattomissa, Crema soittaa seinässä kiinni olevaa kelloa ja ilmoittaa asiakkaan voinnin muutoksesta näin.
Kun Turunen on onnistuneesti korjannut tilannetta ja tuloillaan ollut kipu on rauhoittunut, Crema käy nukkumaan.
– Crema monesti oikein puhaltaa ulos kuin sanoakseen, että nyt olen tehnyt oman osuuteni, Turunen naurahtaa.
Juttu jatkuu kuvan jälkeen.
Turusen mukaan hajuerottelu on koiralle hyvin intensiivistä työtä, joten Cremalla on useita taukoja työpäiviensä aikana. Kun työliivi otetaan välillä pois, Crema tietää itsekin olevansa vapaalla ja osaa esimerkiksi asiakastapaamisten lopuksi keskittyä vain rapsuteltavana olemiseen.
Turunen kertoo, että monilla Creman asiakkailla on ollut jo vuosikausia kroonista kipua, ja asiakkaat ovat Creman ansiosta oppineet kuuntelemaan kehoaan uudella tavalla.
– Kun Crema hälyttää nousevasta kivusta, kysyn aina asiakkaalta, mikä olo sinulla on, missä mennään tai mikä on muuttumassa. Crema on auttanut ihmisiä tunnistamaan omia tuntemuksiaan, mistä on ollut monelle älyttömän iso apu myös kotona omassa arjessa.
Lue myös: Opaskoirakokelaat kävivät oopperassa harjoittelemassa – tätä et voi hymyilemättä katsoa
Kipukoirat säästävät yhteiskunnan varoja
Suomen ensimmäinen kipukoira koulutettiin vuonna 2015. Kaksi vuotta myöhemmin kipukoiriksi alettiin kouluttaa suomalaisten omia avustajakoiria, eli niiden aiempaa osaamista täydennettiin kivuntunnistuksella, kertoo Helsingin yliopiston dosentti ja vanhempi kliininen opettaja Anna Hielm-Björkman.
– Tämän jälkeen aika nopeasti myös Ortonin puolelta alettiin osoittaa kiinnostusta asiaan. Hankimme useita opaskoiraoppilaita, jotka eivät olleet soveltuneet opaskoiriksi ja rupesimme jatkokouluttamaan niistä kipukoiria.
Kipukoiria on koulutettu esimerkiksi aivokasvain-, tapaturma- sekä kipuoireyhtymä CRPS-potilaille. Hielm-Björkmanin mukaan kyseisillä ihmisillä oli niin kovia kipuja, että he saattoivat matkustaa ambulanssilla kipupäivystykseen yli 40 kertaa vuodessa.
– Kipukoirien ansiosta näiden potilaiden kivut saatiin paremmin hallintaan, minkä seurauksena he menevät nyt nolla kertaa vuodessa ambulanssilla päivystykseen. Nämä potilaat ovat sanoittaneet muutosta niin, että kipukoirat pelastivat heidän elämänsä.
Lue myös: Ritvan koira synnytti epätavallisen pennun – "Kauhuissani huikkasin miestäni katsomaan"
Hielm-Björkman kertoo, että kipukoiratutkimukseen on Suomessa parhaillaan Suomen Akatemian rahoitus.
Tutkimusryhmän tavoitteena on saada riittävästi tutkimusmateriaalia esimerkiksi siitä, miten paljon kipukoirat säästävät yhteiskunnan varoja, kun esimerkiksi päivystyskäynnit loppuvat, lääkitysten tarve vähenee, itsetuhoisuusriski pienenee ja ihmiset mahdollisesti pystyvät palaamaan ainakin osittain takaisin työelämään.
– Todennäköisesti kaksi tai kolme uutta koiraa otetaan vielä koulutettavaksi, minkä jälkeen koulutettuja koiria seurataan ja niistä kirjoitetaan tutkimusartikkeleita julkaistavaksi. Toivomme, että tulevaisuudessa voimme kouluttaa potilaiden avuksi lisää kipukoiria. Tarve on suuri, Hielm-Björkman sanoo.
Katso myös: Hypokoirat pelastavat henkiä
8:18