Kuulokoira Hilla, 2, herättää kysymyksiä pienen kokonsa ja erikoisen rotunsa vuoksi. Avustajakoiria on monenlaisia, omistaja Viivi Kilpeläinen muistuttaa.
Kun Viivi Kilpeläinen, 30, liikkuu kaupungilla, Hilla on väistämättä mukana.
Kuulokoira Hilla, 2, on kääpiökokoinen villakoiran ja snautserin sekoitus.
– Hillaa kuvaa mainiosti sanonta "pieni, mutta pippurinen". Vaikka häneltä löytyy päättäväisyyttä ja itsepäisyyttäkin, Hilla on ennen kaikkea viisas ja uskollinen pieni ystävä. Hän on hurmaavan sosiaalinen tapaus, joka tuo iloa ympärilleen missä ikinä liikkuukaan, Kilpeläinen kuvaa.
Kilpeläinen työskentelee asiantuntijana Kuuloliitossa. Hilla viettää myös työpäiviä toimistolla. Sen tärkein rooli on kuitenkin olla kuulovammaisen Kilpeläisen avustaja.
Lue myös: Miten toimit, jos kohtaat opaskoiran? Birgitalta tärkeä muistutus
Hilla osaa kertoa, jos puhelin tai ovikello soi
Kuulokoira toimii kuulovammaisen tai kuuron henkilön apuna. Se on koulutettu ilmaisemaan erilaisia ääniä omistajalleen.
Hilla valmistui ammattiinsa 4.5.2025. Koska titteli on tuore, uusia työliivejä odotellaan vielä.
– Toistaiseksi Hillalla on käytössä koulutuksen aikaiset liivit, joissa lukee "koulutuksessa". Tulevissa työliiveissä teksti päivittyy muotoon "kuulokoira".
Hilla kävi koulua noin 1,5 vuotta. Kuulokoiria Suomessa kouluttaa Suomen kuulo- ja tukikoirat ry.
Arjessa koira on Kilpeläisen korvat. Kuulokoirana Hilla osaa kertoa, jos puhelin, herätyskello tai ovikello soi, tai mikäli palovaroitin piippaa.
– Kun Hilla kuulee näitä ääniä, hän tulee tökkäämään minua kuonollaan ja johdattaa minut äänen lähteelle. Näiden keskeisten hälytysäänten lisäksi Hilla tuo arkeen myös turvallisuuden tunnetta ja helpottaa sosiaalista osallistumista – hänen ansiostaan voin luottaa siihen, etten jää paitsi tärkeistä äänistä.
Työnsä vuoksi Kilpeläinen matkustaa paljon. Esimerkiksi vieraissa yöpaikoissa Hilla on korvaamaton apu.
– Kaikissa hotelleissa ei ole kuulovammaisille soveltuvia hälytinjärjestelmiä, mikä on aiemmin aiheuttanut huolta esimerkiksi palovaroittimen kuulumisesta. Hillan koulutuksen myötä tilanne on muuttunut merkittävästi, Kilpeläinen sanoo.
– Voin nukkua levollisemmin myös uusissa ympäristöissä, sillä tiedän Hillan reagoivan hälytysääniin ja ilmoittavan niistä minulle. Hänen ansiostaan olen saanut takaisin rauhalliset yöunet myös matkustaessani.
Millä kielellä kuurot ajattelevat? Heidi vastaa! Juttu jatkuu videon alla.
1:46Heidi Koivisto Robertson kertoo kuurojen elämästä. Keskustelun Heidin kanssa tulkkaa Kati Lakner.
Töissä Hillalla on liivit yllä
Jos Hillalla on työ- tai koulutusliivit yllään, se on töissä. Silloin koiran pitää antaa keskittyä.
– Sen sijaan silloin, kun liivit eivät ole päällä, voi omistajalta hyvin kysyä, saako koiraa tulla moikkaamaan, Kilpeläinen sanoo.
Liivit herättävät kiinnostusta. Kun Hilla liikkuu kaupungilla, ihmiset pysähtyvätkin usein kysymään, mitä koira tekee tai opiskelee.
– Vastaan näihin kysymyksiin mielelläni, mutta toivon, että tilanne huomioidaan. Esimerkiksi kesken tärkeän harjoituksen voi olla parempi odottaa hetki ennen kuin lähestyy. On myös hyvä kunnioittaa sitä, jos joku ei juuri sillä hetkellä halua pysähtyä keskustelemaan, Kilpeläinen sanoo.
Kuulokoirillakin on vapaa-aikaa. Hilla nauttii vapaahetkinään esimerkiksi leikeistä ja metsäretkistä.
Lue myös: Kuha-koira teki "harvinaisen ja vaativan tempun" löydettyään tunneiksi lumen alle hautautuneen lapsen
Hankalia tilanteita kaupoissa: Hilla ei vastaa mielikuvaa avustajakoirasta
Kuulokoiralla on lain turvaama oikeus kulkea omistajansa mukana kaikissa julkisissa tiloissa ja paikoissa. Sokean opaskoiran moni tunnistaa, mutta kuulokoiran ammatti saattaa olla vieraampi.
Toisinaan Kilpeläinen joutuukin hankaliin tilanteisiin.
Esimerkiksi koulutuksen aikana hän joutui lukemattomia kertoja erikseen todistamaan, että Hillaa todella koulutetaan kuulokoiraksi.
– Eikä meitä ole aina uskottu, vaikka Hillalla olisi ollut koulutusliivit selvästi näkyvillä. Ennen vierailua erilaisiin kohteisiin selvitin aina etukäteen, sallitaanko koulutuksessa olevat työkoirat. Tästä huolimatta esimerkiksi myymälöissä tai huoltoasemilla vartija tai henkilökunnan jäsen on tullut meitä vastaan ja kieltänyt pääsyn usein vilkaisematta edes kunnolla Hillaa tai hänen liivejään, Kilpeläinen sanoo.
Haasteita on ollut myös busseissa tai junissa: Kilpeläiselle on saatettu sanoa, ettei hän ole maksanut lemmikkimaksua, tai että koira "istuu väärällä paikalla".
– Kuulokoira ei ole perinteinen lemmikki, vaan avustava koira. Onneksi olen itse avoin ja sinut kuulovammastani, joten olen uskaltanut kertoa tilanteesta ja selittää, mikä kuulokoira on. Usein keskustelun jälkeen asia on ratkennut, mutta jokainen kohtaaminen vaatii jaksamista ja selittämistä uudelleen ja uudelleen, Kilpeläinen kuvaa.
Kilpeläinen uskoo, että osasyy sekaannuksiin on Hillan rotu. Moni mieltää avustajakoiran nimenomaan labradorinnoutajaksi, ja se onkin yleisimpiä työkoirarotuja.
– Hillan koko ja ulkonäkö eivät vastaa monien mielikuvaa siitä, millainen avustavan koiran "pitäisi" olla. Avustavia koiria on kuitenkin monenlaisia, ja ne edustavat eri rotuja ja ovat ulkonäöltään hyvin erilaisia, Kilpeläinen korostaa.
Kuulovammaakaan ei näe päälle. Nykyiset kuulokojeet ovat pieniä ja huomaamattomia, minkä lisäksi pitkät hiukset tai pipo voivat peittää mahdolliset apuvälineet.
– Tästä syystä ihmiset voivat joskus pohtia, miksi kuulovammainen tarvitsee työkoiraa, kun hän ei näytä "vammaiselta". Mutta kysymys kuuluukin: miltä vammaisen sitten pitäisi näyttää? Kilpeläinen kysyy.
Näin viitot "hauska tavata" ja muita hyödyllisiä termejä. Juttu jatkuu videon alla.
0:50Heidi Koivisto Robertson viittoo perusviittomia. Keskustelun Heidin kanssa tulkkaa Kati Lakner.
Mistä tunnistaa kuulokoiran?
Avustajakoira on käyttäjälleen elintärkeä. Koira mahdollistaa itsenäisen liikkumisen ja elämän. Koska Hilla näyttää "vain" lemmikiltä, sen roolia ja tehtäviä täytyy toisinaan avata useita kertoja.
– Se voi olla turhauttavaa, mutta samalla se tarjoaa mahdollisuuden lisätä tietoisuutta ja ymmärrystä siitä, että avustavat koirat voivat olla kaiken kokoisia ja -näköisiä, ja että kaikilla on tärkeä rooli avustajana, riippumatta ulkonäöstä, Kilpeläinen sanoo.
Suomen kuulo- ja tukikoirat ry:n koulutuksessa olevat ja sieltä valmistuneet viralliset koirat käyttävät sinisiä, yhdistyksen logolla varustettuja liivejä.
Virallisilla kuulokoirilla on myös koiran kuvalla varustettu ID-kortti sekä liiveissä kirjattuna työrooli, mihin koira on valmistunut. Liivissä siis lukee esimerkiksi kuulokoira.
– Kohdataan toisiamme kunnioittavasti, eikä tehdä turhia ennakko-olettamuksia. Lisäämällä tietoisuutta ja käymällä avointa keskustelua voimme vähentää väärinkäsityksiä ja parantaa ymmärrystä avustavien koirien roolista ja tarpeista.
Lue myös:
Toimi näin, jos avustajakoira lähestyy ilman omistajaansa – varoittava esimerkki herätti keskustelua
Kaikki alkoi herkästä Martista, joka takapuolta nuuhkaisi – Suomessa koulutetaan koiria, joita ei muualta maailmasta juurikaan löydy
Katso myös: Opaskoirakokelaat kävivät oopperassa
0:45Amerikkalaisteatteri tarjosi koirille mahdollisuuden oppia teatterissa oleilua.