Tutkimus: Neuroottisuus lisää Parkinsonin taudin riskiä | MTV Uutiset
Tämä luonteenpiirre altistaa Parkinsonin taudille – myös muita tunnettuja haittoja
5:54Onko miesten masennus tabu? Haastattelussa Suomen Mielenterveys ry:n sosiaalipsykologi ja erityisasiantuntija Jukka Valkonen.
Julkaistu 22.04.2021 20:25
Valpuri Haapala
valpuri.haapala@mtv.fi
Uuden tutkimuksen mukaan neuroottisuus on yhteydessä kohonneeseen riskiin sairastua Parkinsonin tautiin. Aiemmin luonteenpiirre on yhdistetty masennukseen, ahdistukseen sekä Alzheimerin tautiin.
Floridan osavaltionyliopiston tutkijat esittävät Movement Disorders -tiedelehdessä julkaistussa tutkimuksessaan, että neuroottisuus on johdonmukaisesti yhteydessä suurempaan riskiin sairastua Parkinsonin tautiin.
Hyvin neuroottiset ihmiset sairastuvat tutkimuksen mukaan 80 prosenttia todennäköisemmin parantumattomaan sairauteen kuin henkilöt, jotka eivät olleet lainkaan neuroottisia.
Neuroottisuus yhteydessä mielen ja aivojen sairauksiin
Neuroottisuus on yksi viidestä suuresta persoonallisuuden piirteestä. Neuroottiset ihmiset ovat tunne-elämältään ailahtelevia ja heillä on taipumus kokea kielteisiä tunnetiloja. Usein neuroottinen ihminen vatvoo menneitä ja murehtii tulevaa.
Masennus ja ahdistuneisuus ovat yleisiä Parkinsonin tautiin liittyviä oireita. Ne voivat johtua sairaudesta itsestään, mutta myös taudin vaikutuksesta aivoihin ja tunteisiin.
– Jotkut lääkärit ajattelevat, että ahdistuneisuus ja masennus ovat vain seurausta Parkinsonin taudista. Löydöksemme kuitenkin vihjaavat, että tunneperäistä alttiutta on jo varhaisessa elämässä vuosia ennen Parkinsonin taudin kehittymistä, tutkimusta johtanut geriatrian professori Antonio Terracciano sanoo tiedotteessa.
Mitä stressillä tarkoitetaan ja milloin stressi muuttuu vaaralliseksi? Katso työterveyspsykologin haastattelu videolta.
5:21
Neuroottisuus lisäsi Parkinsonin taudin riskiä
Selvittääkseen neuroottisuuden yhteyttä Parkinsonin tautiin, tutkijat kääntyivät Ison-Britannian biopankin puoleen. Pitkäaikaisessa biopankkitutkimuksessa tutkitaan perimän ja ympäristön vaikutusta tautien kehittymiseen.
Yli 490 000 biopankkitutkimukseen osallistujaa teki neuroottisuutta mittaavaan testin vuosina 2006–2010. Vajaan 12 vuoden seurannan aikana heistä 1142 sairastui Parkinsonin tautiin.
Neuroottisuus oli yhteydessä korkeampaan sairastumisriskiin. Yhteys säilyi merkittävänä silloinkin, kun tutkijat ottivat huomioon muut sairastumiseen mahdollisesti vaikuttavat tekijät, kuten iän, sukupuolen, tupakoinnin, liikunnan, masennuksen ja ahdistuneisuuden.
Tutkimuksen toisessa osassa tutkijat yhdistivät löydöksensä kolmeen aiempaan seurantatutkimukseen, jolloin osallistujien määrä kasvoi 548 000 ihmiseen. Myös tässä aineistossa neuroottisuus oli yhteydessä kohonneeseen Parkinsonin taudin riskiin.
Neuroottisuuden vaikutus sairastumisriskiin oli samanlainen miehillä ja naisilla kaikissa sosioekonomisissa ryhmissä. Yhteys pysyi muuttumattomana silloin, kun tutkijat sulkivat pois ensimmäisen viiden seurantavuoden aikana ilmenneet tapaukset.
Parkinsonin tauti on hitaasti etenevä liikehäiriösairaus, joka alkaa tavallisimmin 50–70 vuoden iässä. Keskimäärin yksi prosentti yli 60-vuotiaista sairastaa tautia. Miehet sairastuvat hieman useammin kuin naiset.
Parkinsonin tauti johtuu keskiaivojen alueen hermosolujen vähittäisestä tuhoutumisesta, mikä johtaa hermovälittäjäaine dopamiinin puutteeseen ja tahdonalaisia liikkeitä säätelevien hermoratojen vaurioitumiseen, Terveyskirjasto selittää artikkelissaan.
Syytä hermosolujen vaurioitumiseen ei tiedetä. Tauti on harvoin varsinaisesti periytyvä. Tällä hetkellä ei tunneta keinoja, joilla Parkinsonin tautia voitaisiin ehkäistä.
