Syksyn aikana koronaepidemia on jälleen kiihtynyt, ja useat sairaanhoitopiirit katsovat olevansa koronan kiihtymisvaiheessa tai sen alussa. Tämä näkyy myös koronajäljittäjien lisääntyneenä työkuormana. MTV Uutiset haastatteli kahta Jyväskylässä koronan jäljitystyötä tekevää siitä, millaista työ käytännössä on.
Koronaepidemia on jälleen kiihtynyt kesän rauhallisemman ajanjakson jälkeen. Useammat sairaanhoitopiirit katsovat olevansa koronan kiihtymisvaiheessa tai sen alussa. Suomessa on todettu maanantai-iltapäivään mennessä 10 702 koronavirustartuntaa.
Tällä hetkellä yksi vahvasti koronan kynsissä olevista alueista on Vaasan sairaanhoitopiiri, jossa todettiin maanantaina 63 uutta koronatartuntaa ja lisää uskotaan olevan vielä luvassa. Muutama viikko sitten koronavirus sen sijaan levisi vauhdilla Jyväskylän alueella.
– Kyllä tässä on kiirettä pitänyt viime viikkoina, Jyväskylässä jäljitystyötä tekevä sairaanhoitaja Elisa Piesanen kertoo.
Kuinka jäljitystä käytännössä tehdään?
Jyväskylän tartunnanjäljitysyksikköön kuuluu yksi lääkäri ja kuudesta kymmeneen hoitajaa. Iltaisin paikalla on kaksi hoitajaa ja viikonloppuisin kolme. Tarvittaessa apuun saadaan myös lisäkäsiä.
– Työtä tehdään ja ihmisille soitellaan tarpeen mukaan aamukahdeksasta iltakymmeneen.
Lue myös: Jyväskylässä koronatartuntojen määrä suhteessa väkilukuun Suomen korkeimpia – hetkellisesti ilmaantuvuusluku nousi lähes 70 tartuntaan
Kaikki alkaa siitä, kun jäljitystiimille tulee tieto positiivisesta koronatestituloksesta.
– Siinä vaiheessa me otetaan luuri käteen ja soitetaan potilaalle, Jyväskylän tartuntatautien vastuuhoitaja Elina Lahtinen kertoo.
Seuraavaksi on vuorossa potilaan ohjeistus ja laaja haastattelu.
– Aloitamme kysymyspatteristolla, jossa käydään läpi muun muassa kaikki potilaan oireet ja hänen vointinsa sekä se tarvitseeko hän tällä hetkellä jonkinlaista apua. Sitten kerromme tarkasti kaikki eristys- ja karanteeniohjeet. Sen jälkeen alamme selvittää, mistä potilas on voinut saada taudin ja mihin se on voinut hänen kauttaan levitä, Lahtinen selittää.
Rauhallisessa haastattelussa selvitetään potilaan jokainen liike vähintään 24 tuntia ennen oireiden alkamista.
– Siitä me tiedämme, mistä kaikkialta lähdemme etsimään altistuneita, Lahtinen sanoo.
– Ja tässä vaiheessa lähetämme myös Koronavilkku-koodin potilaalle, Piesanen lisää.
Pitkä lista kysymyksiä
Tällä hetkellä koronan tartuttavuusaikana pidetään 24 tuntia ennen oireiden alkamista.
Tähän voi kuitenkin olla tulossa muutos ja esimerkiksi Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin alueella koronavirukselle altistuneiksi ihmisiksi luokitellaan ne henkilöt, jotka ovat olleet lähikontaktissa koronavirukseen sairastuneen ihmisen kanssa 48 tuntia ennen viruksen ensioireiden alkamista.
Lue myös: Muutos voimaan: Koronakaranteeniin voi joutua jatkossa yhä useampi – altistuneita etsitään jatkossa tiheämmällä seulalla
Jyväskylässä altistusraja on ainakin toistaiseksi edelleen 24 tuntia. Täysin oireettomalla, mutta positiivisen testituloksen saaneella henkilöllä altistuksen aikarajana pidetään 48 tuntia.
– Alamme siis haarukoida ja muistella potilaan kanssa yhdessä, mitä kaikkea hän on tehnyt ja missä kaikkialla hän on käynyt oireita edeltävänä vuorokautena, Lahtinen selittää.
– Onko hän ollut työpaikalla vai etätöissä? Onko käynyt kampaajalla tai ryhmäliikuntatunnilla? Onko matkustanut kimppakyydeillä? Palaamme tunti tunnilta 24 tuntia taaksepäin hänen elämässään ja pohdimme kaikki, jotka ovat olleet hänen kanssaan lähikontaktissa.
Lue myös: Nämä viisi aluetta ovat lähellä koronan kiihtymisvaihetta ja yksi jo rajan yli – "Pitää panna tosi paljon paukkuja siihen, että sieltä voidaan palata"
Lähikontakteilla tarkoitetaan henkilöitä, joiden kanssa potilas on ollut vähintään 15 minuutin ajan alle kahden metrin etäisyydellä tai muuten suljetussa tai rajatussa sisätilassa.
Jäljittäjät listaavat kaikki potilaan kanssa lähikontaktissa olleet henkilöt, soittavat heille ja tekevät haastattelun ja määräävät heidät ohjeiden kera karanteeniin.
– Potilaalla voi toki olla muitakin kuin lähikontakteja. Heidätkin voidaan välillä käydä läpi ja ilmoittaa tilanteesta, mutta se tehdään sitten resurssien mukaan. Mutta jokaiselle karanteeniin määrättävälle soitetaan varmasti, Lahtinen huomauttaa.
– Tämä kohta on joskus sellaista jumppaamista, ja mietimme yhdessä lääkärin ja hoitajien kanssa tarkasti sen, ketkä kaikki voivat olla oikeasti altistuneita tartunnalle.
Laajat ryppäät hankalimpia jäljittää
Toisinaan jäljitys on helppoa, mutta välillä taas haastavampaa. Joskus ihmiset muistavat hyvin kaikki menemisensä ja lähikontaktinsa, joskus niitä voi puolestaan olla todella paljon eikä kaikkia voi mitenkään muistaa.
– Yllättävän hyvin näitä muistetaan. Etuna meidän alueella on tällä hetkellä se, että testitulokset valmistuvat todella nopeasti, jopa saman päivän aikana, joten ihmiset muistavat vielä keitä ovat tavanneet, Lahtinen selittää.
– Mutta jos kaikkia ei muista kerralla, niin se ei haittaa. Niistä voi kertoa myös jälkikäteen.
Lue myös: Koronavilkun kautta ilmoitettu yli 600 tartuntaa – tarkista sovelluksen päivitys, jotta et jää paitsi mahdollisesta varoituksesta
Vaitiolovelvollisuus on tiukka
Toissa viikolla Jyväskylässä oli paljon laajoja tartuntaryppäitä ja niiden jäljittäminen on hankalampaa.
– Jos kuulostaa, että nyt on monta lankaa lähdössä moniin eri suuntiin, se vaatii useampia työntekijöitä. Niitä selvitämme yhdessä porukalla.
Kun ihmisille ilmoitetaan mahdollisesta korona-altistumisesta, siinä ollaan hyvin tarkkoja ja hienotunteisia.
– Positiivisen testituloksen saaneen henkilön nimeä ei koskaan kerrota muille altistuneille, sillä olemme vaitiolovelvollisia, Lahtinen huomauttaa.
– Potilaat haluavat tietää, kenellä tartunta on, mikä on täysin luonnollista. Emme kuitenkaan kerro sitä, Piesanen lisää.
– Joskus altistuminen on ollut jo tiedossa, mutta toisinaan se tulee täysin yllätyksenä.
Seurantaa eristysaikana
Kun altistumiset on kartoitettu ja kontaktoitu, seuraavaksi jäljittäjät tekevät tarkistussoittoja sairastuneelle ja kyselevät hänen tilastaan.
– Meitä kiinnostaa erityisesti hänen fyysinen vointinsa, mutta myös henkinen hyvinvointi. Annamme myös ohjeita, mistä saa apua esimerkiksi lastenhoidon tai ruokahuollon suhteen, Lahtinen kertoo.
Kun eristysaika on päättymässä, niin silloinkin jäljittäjät soittavat potilaalle. Myös altistuneihin ollaan mahdollisuuksien mukaan yhteydessä karanteenin aikana.
Lue myös: Kaupassa käynti on kielletty, mutta koiraa saa ulkoiluttaa ja perheen kanssa voi asua – näin kotikaranteeni toimii käytännössä
Sekä Lahtinen että Piesanen haluavat huomauttaa, että jos taudin leviämistä halutaan välttää, niin karanteeniohjeita on noudatettava kirjaimellisesti.
– Jos ohjeissa esimerkiksi sanotaan, että ulkoilla saa jos pitää 2 metrin turvavälin muihin, niin se täytyy tehdä joko itsekseen tai oman perheen kanssa eikä esimerkiksi ottaa naapurin lapsia mukaan ulkoiluretkelle, Lahtinen toteaa.
– Ymmärrämme kyllä, että tähän tulee väsymystä, mutta ohjeiden noudattaminen on äärettömän tärkeää, että saisimme pidettyä koronan hallinnassa, Piesanen kiteyttää.