Yhteiset Lapsemme -järjestön mukaan ulkomailta adoptoidulla lapsella menee aikaa sopeutumiseen ja luottamuksen rakentamiseen.
Ulkomailta adoptoitu lapsi voi oireilla monin tavoin ennen uuteen perheeseen sopeutumista.
Lapsi voi olla hyvin tarvitseva, tai hänen voi olla vaikea ottaa hoivaa vastaan.
Hän saattaa takertua vain jompaankumpaan vanhempaan ja torjua toisen tai osoittaa huomiota omien vanhempiensa sijaan muille, jopa vieraille ihmisille.
Lapsi voi myös olla rauhaton, ja pienetkin muutokset tai lähtemiset saattavat aiheuttaa voimakkaan reaktion.
Tällaiset kiintymyssuhdeongelmat ovat täysin normaaleja adoptioperheissä, kertoo Yhteiset Lapsemme -järjestön adoptiokuraattori Anja Wikstedt.
– Ottaa oman aikansa, ennen kuin lapsi tuntee olonsa turvalliseksi ja luottaa siihen, että hän on saanut pysyvän kodin, Wikstedt toteaa.
Lue myös: Korona hankaloittaa kansainvälisiä adoptioita edelleen – porvoolaispariskunta odotti lasta kotiin lähes vuoden
Kiintymisongelmat katoavat puolessa vuodessa
Turun yliopiston dosentin ja lastentautiopin kliinisen opettajan Helena Lapinleimun mukaan kiintymyssuhdeongelmat häviävät lähes kaikilta ulkomailta adoptoiduilta lapsilta kuudessa kuukaudessa.
Neljän vuoden kuluttua adoptiosta kiintymyssuhteen ongelmia ei ole enää sen enempää kuin valtaväestössäkään.
Lapinleimu tutkimusryhmineen aloitti vuonna 2007 edelleen käynnissä olevan FinAdo-pitkittäistutkimuksen, jossa seurataan noin 1 800:aa ulkomailta Suomeen adoptoitua lasta.
Wikstedtin mukaan kansainväliset adoptiot ovat Suomessa vähentyneet merkittävästi vuoden 2005 jälkeen.
Pienet ja terveet lapset saavat entistä useammin perheen niissä kotimaissaan, joista on aikaisemmin tullut Suomeen enemmän lapsia.
