Maahanmuutto ylläpiti väestönkasvua. Suomen väkiluku kasvoi reilulla 33 000 ihmisellä.
Syntyvyys saavutti Suomessa viime vuonna jälleen uuden pohjalukeman, kertoo Tilastokeskus.
Vuoden 2024 ennakkotietojen mukaan kokonaishedelmällisyysluku oli 1,25, joka on tilastointihistorian matalin. Syntyvyys laski nyt kolmatta vuotta peräkkäin. Toissa vuonna hedelmällisyysluku oli 1,26.
Kokonaishedelmällisyysluku kertoo, kuinka monta lasta nainen synnyttäisi elämänsä aikana, jos syntyvyys pysyisi laskentavuoden tasolla.
Lue myös: Mistä lisää vauvoja Suomeen? Selvityshenkilöltä 20 toimenpidettä
Syntyvyys oli viime vuonna korkeinta Keski-Pohjanmaalla, jossa kokonaishedelmällisyysluku oli 1,72. Matalinta syntyvyys taas oli Kymenlaaksossa, jossa luku oli 1,06.
Toissa vuoteen verrattuna syntyvyys nousi eniten Pirkanmaalla ja Varsinais-Suomessa. Eniten syntyvyys laski Ahvenanmaalla.
Ennakkotietojen mukaan Suomessa syntyi viime vuonna kaikkiaan noin 43 700 lasta. Määrä kasvoi reilulla 300:lla toissa vuodesta.
Vaikka syntyneiden lasten määrä siis absoluuttisesti kasvoi, kokonaishedelmällisyysluku pieneni. Tämä johtuu siitä, että hedelmällisyysluku saadaan vertaamalla syntyneiden lasten määrää hedelmällisyysikäisten naisten määrään.