Kuntoutujien määrä väheni toissa vuodesta hieman yli kaksi prosenttia.
Viime vuonna yli kaksi kolmasosaa Kelan kuntoutuksen saajista sai kuntoutusta mielenterveyden häiriöiden ja neurokehityksellisten oireyhtymien perusteella.
Määrä yli kaksinkertaistui vuodesta 2016 vuoteen 2025, kertoo Kelan kuntoutustilasto.
Mielenterveyden häiriöiden ja neurokehityksellisten oireyhtymien perusteella kuntoutusta sai viime vuonna miltei 126 000 ihmistä.
Kelan järjestämää kuntoutusta sai viime vuonna lähes 168 000 ihmistä. Kuntoutujien määrä väheni toissa vuodesta hieman yli kaksi prosenttia.
Merkittävä osa Kelan kuntoutuksesta edellyttää lääkärin asettamaa diagnoosia. Yleisimpiä päädiagnooseja ovat mielenterveyden häiriöt aikuisilla ja neurokehitykselliset oireyhtymät lapsilla.
– Kelan kuntoutuksen yhtenä keskeisenä tehtävänä on täydentää julkisen terveydenhuollon palveluja. Näen, että Kelan ja yksityisten palveluntuottajien rooli korostuu erityisesti silloin, kun asiakkaat tarvitsevat pitkäkestoista tukea ja terapiaa, sanoo Kelan tutkimuspäällikkö Miika Vuori tiedotteessa.
Uusien kuntoutujien keski-ikä oli viime vuonna 36 vuotta. Uudella kuntoutujalla tarkoitetaan henkilöä, joka ei ole saanut aloittamansa kuntoutuksen lakiperusteen mukaista kuntoutusta kahteen vuoteen.
Nuorimpia uusia kuntoutujia olivat vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen saajat. Heidän keski-ikänsä oli 17 vuotta ja mediaani-ikä vain kahdeksan vuotta.
Erilaisia kuntoututusetuuksia maksettiin viime vuonna yhteensä 735 miljoonan euron edestä. Luku on 4,4 prosenttia pienempi kuin toissavuonna.
735 miljoonan euron potista 539 miljoonaa euroa kului kuntoutuspalvelukustannuksiin ja 197 miljonaa kuntoutusrahaan.
Eniten rahaa vievä kuntoutusmuoto on vaativa lääkinnällinen kuntoutus, johon käytettiin 311 miljoonaa.
