Osalle ihmisistä esimerkiksi lääkekulut voivat olla este avun hakemiselle jopa julkisesta terveydenhuollosta.
Hedelmöityshoitojen Kela-korvausten palauttamisesta hyötyisivät asiantuntija-arvioiden mukaan eniten hyvin toimeentulevat.
Pienituloisilla ei välttämättä olisi vastaisuudessakaan varaa hakeutua lapsettomuushoitoihin yksityiseen terveydenhuoltoon. Kaikkein vähävaraisimmilla jopa julkisen puolen kustannukset voivat olla liian korkeita.
Hedelmöityshoidot ovat kalliita etenkin yksityisillä klinikoilla. Kustannukset voivat nousta tuhansiin tai jopa 10 000 euron ylikin hoitomuodoista ja -määristä riippuen.
– Hoidot eivät ole ilmaisia myöskään julkisella puolella, muistuttaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkimusprofessori Mika Gissler.
Muutokset ensi vuonna
Eduskunnan käsittelyssä on hallituksen esitys, jonka myötä yksityisen terveydenhuollon hedelmöityshoidoista saisi ensi vuonna taas Kela-korvauksia.
Ideana on, että hoidot palautettaisiin korvattavuuden piiriin samassa muodossa kuin ne olivat vuoden 2022 loppuun asti.
Sosiaali- ja terveysministeriön (STM) erityisasiantuntijan Hanna Tervahaudan mukaan korvausten edellytyksenä olisi yhä sairaus. Sosiaalisten syiden vuoksi korvauksia ei maksettaisi.
– Jos hoidon taustalla on esimerkiksi ikääntymisestä johtuva munasolujen vähentyminen, korvausta ei saisi, Tervahauta kuvaa rajauksia.
Korvausastetta kuitenkin nostettaisiin aiemmasta niin, että korvausprosentti korvauksen perusteena olevista kustannuksista olisi ensi vuoden aikana kaikkiaan arviolta noin 40.
STM:n mukaan yksittäiset korvaukset nousisivat vuoden 2022 tasosta huomattavasti.
Korvaukset kattaisivat noin 40 prosenttia korvauksen perusteena olevista kustannuksista. Jos lakiesitys hyväksytään, Kansaneläkelaitos eli Kela vahvistaa korvaustaksat erikseen.
Korvauksia yksityisen sektorin hedelmöityshoidoista on maksettu aiemminkin, mutta pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallitus lopetti ne. Korvausprosentti oli toissa vuonna noin 12,8.
Esityksen mukaan muutoksen tavoitteena on lisätä hedelmöityshoitoja sairauden perusteella tarvitsevien mahdollisuuksia hakeutua hoitoihin yksityiselle sektorille ja edistää syntyvyyttä.
Asiasta vastaava sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.) totesi lakiesitystä koskevassa lähetekeskustelussa eduskunnassa, että tahaton lapsettomuus on kipeä tragedia ennen kaikkea ihmisille, jotka siitä kärsivät. Hän lisäsi, että asialla on myös yhteiskunnallista merkitystä.
Kaikesta ei saisi korvauksia
Hedelmöityshoitojen kustannukset vaihtelevat sen mukaan, kuinka kevyitä tai järeitä hoitoja tarvitaan.
Esimerkiksi Pihlajalinna-konserniin kuuluvan Dextra Hedelmällisyysklinikan vastaava lääkäri ja toimitusjohtaja Marika Mikola sanoo, että inseminaation eli keinohedelmöityksen hinta liikkuu 700–800 euron paikkeilla yhtä hoitoa kohti.
Tavanomaisen koeputkihedelmöityksen (IVF) kustannukset ovat heillä noin 5 000 euroa. Hinnat eivät sisällä lääkkeitä.
Ainoat Kela-korvaukset, joita yksityisen puolen asiakkaat saavat nyt, koskevat lääkkeitä sekä yksityislääkärien vastaanottokäyntien 30 euron kertakorvauksia.
Vaikka hoitokorvaukset palautettaisiin korotettuina, asiakkaalle jää edelleen hoitokokonaisuudesta maksettavakseen kustannuksia, joita ei korvata. Tästä huolimatta säästöä voisi syntyä potilaille helposti satoja euroja hoitokokonaisuudesta riippuen.
– IVF-hoidossa korvaus oli pyöreästi 300 euroa ennen vuoden 2022 loppua, Mikola kuvaa.
Halpaa ei ole julkisellakaan
Julkisella puolella hedelmöityshoidot ovat huomattavasti halvempia.
Erikoissairaanhoidosta Uudellamaalla vastaavan Husin lisääntymislääketieteen yksikön osastonylilääkäri Hanna Savolainen-Peltonen sanoo, että esimerkiksi tavanomaisen koeputkihedelmöityksen kustannukset ilman lääkkeitä ovat noin 250 euroa.
Lääkkeineen summa on noin 800–1000 euroa.
Suurimmasta osasta lääkkeistä saa Kela-korvauksia, mutta kuten THL:n Gissler tähdentää, ne ovat vain peruskorvattavia. Lääkkeiden hintakaton täyttyessä kalenterivuoden aikana kustannukset laskevat, mutta silti kulut ovat suuria.
– Osalla potilaista pelkästään lääkekustannukset ovat sellainen kuluerä, että he joutuvat miettimään, pystyvätkö he tulemaan hoitoon, Savolainen-Peltonen sanoo.
Gissler lisää, että myös julkisella puolella kuluja kertyy muistakin kuin lääkkeistä.
– Nythän Hus on suunnitellut, että avohoidon asiakasmaksut nousevat niin korkeiksi kuin ne lain mukaan saavat enimmillään olla, hän sanoo.
Poliklinikkamaksun osalta tämä siis tarkoittaisi parin kympin nousua noin 66 euroon.
Yksityisellä puolella löyhemmät rajat
Hedelmöityshoitolain mukaan hedelmöityshoitoja saavat Suomessa nais-miesparit, naisparit ja itsellisesti vanhemmaksi haluavat naiset. Sijaissynnytys ei ole sallittua.
Julkisessa terveydenhuollossa on useita valtakunnallisesti määriteltyjä rajoitteita sille, ketkä lapsettomuushoitoja voivat saada.
Rajoitteisiin lukeutuvat muun muassa alle 40 vuoden ikä hoitoja aloitettaessa, korkeintaan yksi yhteinen syntynyt lapsi parilla tai yksin lasta haluavalla sekä painoindeksilukemat.
Myös tuloksettomien hoitokertojen määrä asettaa rajoja. Esimerkiksi koeputkihedelmöitysten määrä on rajattu pääsääntöisesti kolmeen.
Lääketieteellisten rajojen taustalla on vaatimus hoitojen riittävän hyvästä vaikuttavuudesta. Synnytyksen todennäköisyyden tulisi olla yli 10 prosenttia aloitettua hoitoa kohden.
– Jos hoidosta on alkioita tallella, niitä voidaan käyttää, vaikka potilas olisi yli 40-vuotias tai jos parilla olisi jo kaksi lasta, Savolainen-Peltonen sanoo.
Yksityisellä puolella ei ole yhtä tiukkoja rajauksia. Koska yksityisiin hedelmöityshoitoihin voi hakeutua myös yli 40-vuotiaana, ehdotettu muutos hyödyttäisi esimerkiksi kypsemmässä iässä olevia naisia. Kela noudattaisi korvauskäytännössään sairausvakuutuslakia ja yhtenäisen kiireettömän hoidon perusteita.
– On 40–42-vuotiaita naisia, joilla on hyvinkin mahdollisuus tulla vielä hoidoilla raskaaksi, mutta he eivät enää pääse julkiselle puolelle, Mikola sanoo.
Hänen mukaansa Dextran asiakkaista suuri osa on asioinut aiemmin julkisella sektorilla tai kilpailijalla. Vaikka hoidot olisivat päättyneet tuloksettomina, se ei tarkoita sitä, ettei mitään olisi tehtävissä. Tilannetta arvioidaan yksilöllisesti.
– Jos julkisella puolella ei ole x-määrällä yrityksiä alkanut raskautta, se ei tarkoita välttämättä sitä, että raskaus on lopullisesti mahdotonta, Mikola kertoo.
Gissler ei usko, että Kela-korvausten palauttaminen voisi johtaa siihen, että verovaroja käytettäisiin niin sanotusti tehottomasti eli että yksityinen sektori tarjoaisi Kela-korvattavia hoitoja myös niissä tilanteissa, joissa mitään ei olisi käytännössä tehtävissä lapsen saamiseksi.
– En usko, että sellaista tapahtuu. Uskon, että sekä julkisella että yksityisellä puolella toimitaan eettisesti, hän sanoo.
Kela maksoi aiemmin yksityisistä hedelmöityshoidoista suorakorvausta alle 43-vuotiaille naisille. Tämän iän jälkeen oikeutta korvaukseen piti hakea erikseen.
Korvausten poiston vaikutus arvoitus
Hallituksen esityksen mukaan vuonna 2002 hedelmöityshoitoja korvattiin yhteensä noin 730 000 eurolla kaikkiaan noin 26 000 toimenpiteestä. Korvausta sai runsaat 6 600 ihmistä.
Toistaiseksi ei ole tarkkaa tietoa siitä, miten Kela-korvausten poisto vuoden 2023 alusta lukien on vaikuttanut hedelmöityshoitoja tarvitsevien käyttäytymiseen.
Gissler arvioi, että ennakkotietoihin perustuva 1,5 prosentin lasku aloitettujen hoitojen määrässä voi johtua Kela-korvausten poistosta.
Savolainen-Peltonen puolestaan sanoo, että Husissa lähetteiden määrä ei ole korvausten poiston jälkeen merkittävästi muuttunut.
Mikola epäilee, että asiakasmäärän laskuun on voinut vaikuttaa yleinen elinkustannusten ja korkotason nousu.
Gisslerin mukaan asiasta voidaan tehdä tarkempia arvioita, kun lopulliset klinikkakohtaiset tiedot saadaan ensi vuoden keväällä.
Syntyvyyden kurssia ei korjata tällä
Kaikki STT:n haastattelemat asiantuntijat ovat yhtä mieltä siitä, ettei pelkällä yksityisten hedelmöityshoitojen Kela-korvausten palauttamisella pelasteta Suomen hyvin alhaisia syntyvyyslukuja.
Toissa vuonna noin kuusi prosenttia lapsista syntyi hedelmöityshoitojen avulla. Paljon muitakin toimia siis tarvitaan.
Mikola pitää yksityisten hedelmöityshoitojen Kela-korvausten palauttamista kuitenkin merkittävänä parannuksena nykytilanteeseen ja THL:n Gissler hyvänä askeleena eteenpäin.
Savolainen-Peltonen kantaa huolta muun muassa julkisen sektorin resursseista, alan ammattilaisten mahdollisesta karkaamisesta yksityiselle puolelle ja potilaiden yhdenvertaisesta mahdollisuudesta saada hedelmöityshoitoja Suomessa.
Lääkekustannusten osalta THL katsoo, että potilaiden laskuja pitäisi saada kohtuullistettua. Gisslerin mukaan yksi vaihtoehto voisi olla, että hedelmöityshoitojen Kela-korvauksille luotaisiin oma kategoriansa, jonka myötä kuluja korvattaisiin nykyistä paremmin.
Moni hakee apua sosiaalisista syistä
Yksi kritiikkiä herättänyt asia lakiesityksessä on se, ettei yksityisten hedelmöityshoitojen Kela-korvauksia heruisi edelleenkään kuin lääketieteellisistä syistä. Iso osa naisparien ja itsellisten naisten hoidoista tehdään sosiaalisin perustein.
– Kela-korvausmalli ei oikeastaan helpota itsellisten naisten tai naisparien hoitoa mitenkään, Savolainen-Peltonen sanoo.
STT kysyi STM:stä perusteluja sille, miksi esitys koskee vain lääketieteellisistä syistä tehtävää hoitoa. Ministeriöstä kerrotaan, että esitys on valmisteltu koskemaan nimenomaan sairauden perusteella annettavaa hoitoa.
Korvauksen palauttaminen vanhassa muodossa on nopeasti toteutettavissa. Se, että korvauksia saisi myös muulla kuin sairausperusteella, vaatii laajempaa valmistelua.
Ministeriön näkemyksen mukaan estettä ei kuitenkaan ole, etteikö asiaan voitaisi palata myöhemmin.