Syntejä, väkivaltaa ja orgioita – Ovatko he pahimmat paavit kautta aikojen? | MTV Uutiset
Syntejä, väkivaltaa ja orgioita – Ovatko he pahimmat paavit kautta aikojen?
Pietarinkirkossa on nähty monenlaista. Kuvituskuva.Colourbox.com
Julkaistu 11.12.2012 16:29(Päivitetty 12.12.2012 17:56)
Paavit eivät ole olleet pelkkiä pyhimyksiä, vaan Vatikaanin pitkän historian aikana on nähty myös mitä kummallisempia ja kamalampia hallitsijoita.
Oddee.com-sivusto listasi historian pahimmat paavit. Syntiset kirkon päät ovat syyllistyneet niin korruptioon, orgioiden järjestämiseen kuin murhiinkin.
Kaivautti ylös kuolleen edeltäjänsä ruumiin oikeudenkäyntiä varten
Stefanus VI toimi paavina vuodesta 896 vuoteen 897. Hän kantoi niin syvää kaunaa edeltäjäänsä paavi Formosusta kohtaan, että antoi kaivauttaa ylös tämän mätänevän ruumiin ja istutti sen oikeuden eteen koko paavillisessa komeudessaan.
Ruumis tuomittiin lukuisista syytöksistä, muun muassa toiminnastaan piispana vallasta syöksemisensä jälkeen. Tuomion jälkeen ruumiilta riisuttiin pyhät vetimet, leikattiin irti kolme oikean käden sormea ja lopulta se heitettiin Tiber-jokeen. Myös kaikki Formosuksen antamat määräykset mitätöitiin.
Oikeudenkäynti sai aikaan metelin, ja skandaali päätty lopulta Stefanus VI:n vangitsemiseen ja kuristamiseen hengiltä.
Kuvituskuva.Colourbox.com
Myi paavin virkansa ja karkasi vihille
Benedictus IX toimi paavina vuodesta 1032 -1044, vuosina 1045 ja lopulta 1047- 1048. Hän luopui paavin virasta ensimmäisen kerran vuonna 1044 suurta rahasummaa vastaan.
Hän palasi kuitenkin vuotta myöhemmin kuukaudeksi, mutta karkasi taas: kenties mennäkseen naimisiin. Tällä kertaa hän myi paavin virkansa kummisedälleen. Kaksi vuotta myöhemmin Benedictus IX palasi vielä kerran hallisemaan Roomaa, kunnes hänet vuotta myöhemmin karkoitettiin.
Hänen kuolinaikaansa ja -paikkaansa ei tiedetä, mutta saattaa olla, että hän pyrki paavin valtaistuimelle vielä uudelleenkin. Benedictus IX:ta on kuvailtu helvetin demoniksi papin valeasussa, ja häntä on syytetty myös muun muassa homoseksuaalisuudesta ja eläimiin sekaantumisesta.
Tilasi toisen paavin murhan ja aloitti "porttojen" valtakauden
Sergius III toimi paavina vuosina 897 to 911, ja on ainoa paavi, jonka tiedetään määränneen toisen paavin murhan. Lisäksi hänen tiedetään siittäneen aviottoman pojan, joka myös nousi paaviksi myöhemmin.
Sergius III valtakauden aikana nähtiin myös naisten nousemista valta-asemiin. Historioitsijat näkivät tämän sen ajan käsitysten mukaan "porttojen valtakautena". Yksi valtaa käyttäneistä naisista oli paavi Johannes XI:n (931–935) äiti Marozia, jonka huhuttiin olevan myös Sergius III rakastajatar.
Kuvituskuva.Colourbox.com
Raiskasi naispyhiinvaeltajia ja kutsui pakanajumalia
Vuonna 963 Pyhän Saksalais-Roomalaisen keisarikunnan hallitsija Otto I kutsui koolle neuvonpidon, jossa syytettiin paavi Johannes XII vihkineen diakonin virkaansa tallissa, nimittäneen 10-vuotiaan pojan Todin piispaksi, muuttaneen Lateraanipalatsin bordelliksi, raiskanneen naispyhiinvaeltajia Pietarinkirkossa, varastaneen kirkon lahjoituksia, nostaneen maljoja paholaiselle ja pyytäneen apua pakanajumalilta kuten Venukselta pelatessaan noppia.
Johannes XII syöstiin vallasta, mutta hän palasi keisari Oton lähdettyä Roomasta ja silpoi kaikki, jotka olivat kääntyneet häntä vastaan. Vuonna 964 hän joutui ilmeisesti rakastajattarensa aviomiehen hakkaamaksi, ja kuoli kolme päivää tämän jälkeen saamatta ripittäytyä tai mitään sakramenttia osakseen.
Myi aneita ja tappoi kardinaaleja
Leo X toimi paavina vuodesta 1513 aina kuolemaansa vuonna 1521. Hänet muistetaan aneiden myynnistä Pietarin kirkon uudelleenrakentamiseksi ja Martti Lutherin teesien haastamisesta.
– Jumala on antanut meille paaviuden, joten nauttikaamme siitä, Leo X:n kerrotaan todenneen veljelleen paaviksi noustuaan.
Paavin tuhlaus loukkasi myös joitain kardinaaleja, jotka juonivat salamurhayrityksen. Paavi Leo X sai kuitenkin selville keitä nämä olivat, ja pisti varjostajat heidän peräänsä. Juonittelijat kuolivat "ruokamyrkytykseen". Jotkut tosin väittävät, että joko salamurhajuoni oli vain Leo X:n ja hänen tukijoidensa metku kiristää rahaa hänen vihaamiltaan, varakkailta kardinaaleilta.
Colourbox.com
Nepotismia ja orgioita
Alexanteri VI paavius kesti vuodesta 1492 vuoteen 1503. Hän on renessanssin ajan maallisista paaveista kiistellyin, ja hänen sukunimensä Borgia on alkanut tarkoittaa tuon ajan paaviuden kieroutunutta luonnetta.
Paavi Alexanteri VI oli alunperin kardinaali Espanjasta, ja hän valloitti väkivalloin suuren osan Italiaa poikansa Cesaren avustuksella. Hänen kerrotaan järjestäneen suuria juhlia, lähes orgioita, jotka usein huipentuivat alastomien pikkupoikien pomppaamiseen esiim suurista kakuista.
Otti kidutuksen osaksi inkvisitiota
Innocentius IV hallitsi paavina 1243 - 1254. Inkvisitio edustaa katolisen kirkon pimeintä kautta, ja Innocentius IV on kiittäminen siitä, että tunnutstuksia vääräoppisuudesta alettiin hankkia kiduttamalla. Hän uskoi aggressiivisesti tarkoituksen pyhittävän kaikki keinot.
Yksi tunnetuimmista julmuuksien kohteeksi joutuneista viattomista oli tiedemies Galileo, jonka rikos oli väittää maan kiertävän aurinkoa.
Valitti että kidutetut kardinaalit eivät kirkuneet tarpeeksi lujaa
Urbanus VI hallitsi 1378 to 1389, ja hänen kauttaan leimasivat raivonpuuskat. Hänet nimittäneet kardinaalit tajusivat tehneensä virheen, joten he valitsivat uuden paavin hänen tilalleen.
Niinpä Urbanus VI otti nimekseen Klemens VII ja pystytti toisen hovin Avignoniin Ranskaan. Myöhemmin hän aloitti väkivaltaisen kampanjan häntä juonitelleita vastaan. Historioitsijat ovat vakavasti harkinneet hänen olleen mielenvikainen.
Vaikka anti-paaveja ja kilpailijoita oli ollut aiemminkin, tällä kertaa kirkko ajautui kaaokseen, sillä molemmat paavit olivat kirkon laillisten johtajien nimittämiä. Kirkon ongelma paisui koko Euroopan kattavaksi diplomaattiseksi kriisiksi, kun maallisten johtajien piti valita, kumman paavin vallan he tunnustaisivat.
Skisma korjaantui vasta 40 vuotta myöhemmin silloisten kolmen paavin erotessa ja valitessa seuraajakseen Martinus V:n.
Kuvituskuva.Colourbox.com
Jakoi kirkon rahat suvulleen
Johannes XV:n ( paavina 985-996) korruptoituneisuus ja nepotismi tekivät hänestä erittäin epäsuositun. Hän jakoi kirkon varat omille sukulaisilleen.
Aiheutti Rooman valloituksen
Klemens VII (paavina 1523 to 1534.) oli Medicin voimasuvun jäsen. Hän oli poliittisesti ja diplomaattisesti taitava, mutta valitettavasti hän ei ymmärtänyt kohtaamiaan poliittisia ja uskonnollisia muutoksia. Hänen välinsä keisari Kaarle V:n olivat niin huonot, että keisari valloitti Italian.
Vangittu Klemens VII pakotettiin nöyryyttävään kompromissiin, jonka myötä hän joutui luopumaan suuresta osasta maallista ja uskonnollista valtaansa. Lopulta hän sairastui eikä parantunut, ja kuoli kansalaisten vihaamana.
