Miinaosaamisen huippumaa Suomi voi tarjota tuoreena Nato-maana taitoaan puolustusliitolle, ja se vetää parhaillaan jäsenmaiden yhteishankintaa kotimaisista merimiinoista.
Kylmän sodan päätyttyä moni Euroopan maa luopui merimiinoistaan, koska niiden ylläpitäminen vaatii paljon resursseja, Merivoimain komentajakapteeni Mika Hartemo kertoo.
Suomi sen sijaan piti miinat arsenaalissaan.
– Sanotaan, että tämän vuoksi olemme tällä hetkellä ainakin länsimaiden kärkiosaajia.
Esimerkki vuosikymmenien kehitystyön tuloksesta on lähes täysin kotimaista tekoa oleva herätepohjamiina PM16, kauppanimeltään Blocker.
Miinaa valmistava Forcit defence on kehittänyt sitä yhdessä Merivoimien kanssa.
– Olimme pitkään heidän ainoa merimiina-asiakkaansa. Toteutimme testausta, jota Forcit defence sai hyödynnettyä tuotteessaan.
Herätemiina on meren pohjassa ja laukeaa sensorin havaitsemasta herätteestä. Toinen miinatyyppi on kosketusmiina, joka laukeaa kosketuksesta alukseen.
Tehokkaampi mutta käyttäjilleen turvallisempi
PM16:t ovat edelleen miinojen huippua, vaikka Merivoimilla on ollut käytössä niitä jo kymmenen vuoden ajan. Vastaavaa miinaa ei Merivoimien mukaan ole markkinoilla.
Se eroaa muista pohjamiinoista Hartemon mukaan entistä monipuolisemmin ohjelmoitavilla sensoreilla.
– Miinan sensorit aistivat akustista, magneettista ja paineeseen perustuvaa herätettä sekä näiden yhdistelmiä.
Sitä on lisäksi turvallisempi säilyttää ja kuljettaa epäherkemmän räjähdysaineensa ansiosta.
– Se on myös tehokasta. Reilu 500 kiloa foxit-räjähdysainetta, jota siinä on, vastaa räjähdysvoimakkuudeltaan noin 1 000 kiloa TNT:tä, Hartemo sanoo.
Miina on komposiittirakenteinen, joten se on hankala havaita miinan etsintään tarkoitetuilla kaikuluotaimilla.
Miinaosaamisesta Nato-vientituotteeksi
Suomi vetää parhaillaan Naval Mines Cooperation -merimiinayhteistyötä, jossa selvitetään Itämeren Nato-maiden ja Norjan kesken merialueen merimiinayhteistyön tiivistämistä muun muassa logistiikassa ja operoinnissa.
Lisäksi hankkeessa valmistellaan PM16-miinojen yhteishankintaa Suomen, Saksan, Tanskan, Liettuan ja Norjan kesken.
– Onhan sillä kansantaloudellinen merkitys, jos tällaisia suurempia yhteishankintoja tehdään ja varat valuvat sitä kautta Suomeen.
Hartemon mukaan Suomen miinavarastot kattavat sen oman puolustustarpeen. Lisämiinat tulisivat tarpeeseen Nato-yhteistyössä.
Suomella riittää miinaosaamisessaan hänen mukaansa annettavaa puolustusliitolle.
– Pystymme tarjoamaan esimerkiksi koulutusta ja logististen ketjujen opettamista.
Rakenteilla olevien Pohjanmaa-luokan monitoimisota-alusten valmistuttua Suomi voi tarjota enemmän operatiivista tukea.
– Niissä tulee olemaan merkittävä merimiinoittamiskyky, joten sitä kautta pystymme tarjoamaan Natollekin suorituskykyämme.
Tällä hetkellä neljästä monitoimisota-aluksesta eli korvetista on rakenteilla kolme. Niitä rakennetaan Rauman telakalla, ja ne on tarkoitus ottaa käyttöön vuoteen 2029 mennessä.
Ukrainan menestyksekäs miinojen käyttäminen sodassaan Venäjää vastaan on Hartemon mukaan muistuttanut lännelle, että merimiinat ovat edelleen käyttökelpoinen asejärjestelmä.
Miinoja voidaan käyttää omilla aluevesillä jo ennen sotatoimien alkua alueellisen koskemattomuuden turvaamiseksi.
– Silloin se on täysin puolustuksellinen, de-eskaloiva asejärjestelmä.