Ei huonoin mahdollinen ratkaisu, mutta ei sitä myöskään voi kiitellä, luonnehtii Suomen yrittäjien pääekonomisti hallituksen mahdollista päätöstä korottaa yleinen arvonlisävero 24 prosentista 25,5 prosenttiin.
Mediatietojen mukaan hallitus on sopinut tästä 1,5 prosenttiyksikön korotuksesta yleiseen arvonlisäveroon kehysriihessä.
– Kyllä ilmeiset kärsijät ovat palveluvaltaisia, kuluttajille myyviä pieniä yrityksiä, joilla ei ole sitä hinnoitteluvoimaa. Puhutaan esimerkiksi parturi-kampaamoista, kauneudenhoitoyrittäjistä ja tämän tyyppisistä palveluista. Ja siellä korotus voi näkyä nimenomaan sen yrittäjän laskussa, sanoo Suomen yrittäjien pääekonomisti Juhana Brotherus.
– Kaikki veronkorotukset iskevät ostovoimaan – eri yritysten välillä vaikutukset ovat vähän erilaisia. Periaatteessa arvonlisäveron tulisi olla välillinen vero, jonka yritys siirtää hintoihin, mutta käytännössä kaikilla hinnoitteluvoimaa ei ole, hän kertoo.
Arvonlisävero on joka tapauksessa yksi tärkeä ainesosa kehysriihen veropäätöksissä, joista hallitus tänään kertoo.
– Verrattuna mahdollisiin muihin veronkorotuksiin niin ehkä tämä (yleisen ALV:n korotus) on sitten vähemmän huono vaihtoehto, vaikka ei missään nimessä kivuton tai pulmaton, Brotherus luonnehtii.
Lue myös: Mediat: Hallitus aikoo korottaa yleistä arvonlisäveroa 25,5 prosenttiin
Yllättävä piirre
Merkittävintä – ja yllättävintäkin – ratkaisussa on Suomen yrittäjien pääekonomistin mielestä juuri suureksi venyvä ero eri arvonlisäverokantojen välillä. Kantoja on nykyisellään kolme.
– Ehkä tasaisempi kohtelu kaikkiin verokantoihin, vaikka prosenttiyksikkö kaikkiin lisää, olisi estänyt sen, että alennettujen ja ylimmän kannan ero ei olisi kasvanut näin suureksi kuin nyt näyttää tapahtuvan. Sitten 90-luvun ei ole ollut näin suurta eroa verokannoissa – eli eroa sen ylimmän ja alimman kannan välillä. Tämä voi vaikuttaa taloudelliseen tehokkuuteen ja yritysten väliseen kilpailuasetelmaan.