Suomen vankilaturvallisuus on pahasti jäljessä muista Pohjoismaista – jengirikolliset hallitsevat vankiyhteisöjä: "He painostavat muita vankeja"

Järjestäytyneisiin rikollisryhmiin kuuluvien vankien asema vankiloissa vaikeuttaa myös muiden vankien kuntoutusta, koska jr-vangit hallitsevat vankiyhteisöä.

– He pystyvät painostamalla päättämään, ketkä vangit voivat osallistua työhön, kuntoutukseen ja toimintoihin.

Samaan aikaan järjestäytyneen rikollisuuden kovenemisen kanssa, pelkääjävankien määrä on kasvanut.

– Nämä asiat kulkevat täysin käsi kädessä, Paasonen selventää.

Huumekaupan myötä tapahtuu myös muita rikoksia, kun toisia vankeja uhkaillaan, kiristetään ja pahoinpidellään velkojen perimiseksi sekä rikolliseen toimintaan pakottamiseksi.

Lue myös: Vankiloiden henkilökuntaa uhkaillaan entistä enemmän – häirintä ja jopa vainoaminen ulottuvat myös siviilielämään

Muut Pohjoismaat edellä

Paasosen tutkimuksesta käy ilmi, että Suomi on jäänyt selvästi muista Pohjoismaista jälkeen vankilaturvallisuudessa.

Ruotsissa, Tanskassa ja Norjassa jengivankeihin suhtaudutaan huomattavasti tiukemmin kuin meillä. Naapurimaissa on myös käytössä vankien ja vankiloiden luokittelujärjestelmä, joka lisää vankilaturvallisuutta.

– Meillä ei ole otettu luokittelujärjestelmää käyttöön, vaikka kansainväliset vankeinhoidon vähittäissäännöt sitä edellyttävät. Kun vankeja luokitellaan ja sen mukaan määritetään turvaluokitus vankilalle, pystytään aivan eri tavalla varmistamaan vankilaturvallisuutta, Paasonen kertoo.

Esimerkiksi Norjassa vangit luokitellaan kolmeen ryhmään. Ensimmäisessä ryhmässä ovat jr-vangit, joiden käytöstä on vaikea muuttaa. Toiseen ryhmään kuuluvat sellaiset vangit, jotka suorittavat tuomionsa ilman ongelmia, eivätkä he todennäköisesti palaa vankilaan.

Kolmanteen ryhmään kuuluvat vangit palaavat vankilaan yhä uudelleen, koska he eivät tiedä miten muuttaa opittua käyttäytymismallia. Tähän ryhmään Norjassa halutaan kiinnittää erityistä huomiota.

– Jos jr-vangit sijoitetaan yhteen vankilaan, pystytään mitoittamaan henkilöstön määrä, tekemään tehokasta valvontatoimintaa, ja samalla estetään painostamista muihin vankeihin ja henkilöstöön.

Lue myös: Vangit pahoinpitelevät vartijoita yhä useammin: "Väkivalta vankiloissa on raaistunut todella paljon"

Valvontakeinot pitäisi saada kuntoon

Norjassa korkeimman turvaluokituksen vankiloihin sijoitetaan vaarallisimmat vangit. Tällä tavalla jengiläiset eivät pääse painostamaan muita vankeja.

– Valvontakeinot ja toimivaltuudet pitäisi olla myös Suomessa kunnossa ja samanlaiset kuin muissa Pohjoismaissa. Ei meillä tarvitsisi olla kuin pari korkeamman turvaluokituksen vankilaa ja silloin muissa vankiloissa pystyttäisiin panostamaan enemmän muiden vankien kuntoutukseen.

– Vankiloissa on varmasti halu laittaa asia kuntoon, mutta se vaatii rahoitusta ja oikeusministeriöltä tukea, Paasonen kertoo.

Vankien ja vankiloiden luokittelusta on saatu tutkimuksen mukaan muissa Pohjoismaissa hyviä kokemuksia.

– Kun korkeimman turvaluokituksen vankiloissa on otettu vartaloskannereita käyttöön, esimerkiksi huumetakavarikkojen määrät ovat pudonneet merkittävästi.

Tällaisissa vankiloissa käytännössä kaikki vierailijat ja vangit tarkistetaan vartaloskannerilla, joten huumeiden salakuljetus muurien sisäpuolelle on vaikeaa.

– Vertailun vuoksi Suomessa ei ole yhdessäkään vankilassa käytössä vartaloskanneria, Paasonen huomauttaa.

Lue myös: Neljään vankilaan tehostettua valvontaa – tavoitteena rauha vankien välille sekä huumekaupan kitkentä

Kyse turvallisuuteen panostamisesta

Paasonen teki Rikosseuraamuslaitoksen turvallisuuden ja valvontatyön ulkoisen arvioinnin vuonna 2021.

Tällä hetkellä hän tekee Vaasan yliopistossa Rikosseuraamuslaitoksen rahoittamaa tutkimusta, jonka tavoitteena on tutkia vankilarikollisuutta ilmiönä sekä löytää keinoja vankilarikollisuuden ennalta ehkäisemiseen ja siten parantaa vankilaturvallisuutta sekä vankien kuntoutusolosuhteita ja oikeusturvaa.

– Kyse on yksinkertaisesti siitä, miten turvallisuuteen panostetaan. Monimutkaisista asioista ei ole kyse, mutta ne vaativat rahoitusta ja lainsäädännön kehittämistä. Oikeusministeriö on tässä isossa roolissa, Paasonen sanoo.

Lue myös: Nuori vanki surmattiin matkaselliin – Rise myöntää, että virheitä on tehty: "Vankien tila on jätetty tarkistamatta, kun sellissä on käyty"

7:03Jyri Paasonen kertoo Suomen vankilaturvallisuuden tilanteesta.