Vaara- ja uhkatilanteet henkilöstöä kohtaan lisääntyivät Suomen vankiloissa viime vuonna merkittävästi. Kasvua edelliseen vuoteen oli 20 prosenttia. Viime vuonna uhkatilanteita henkilökuntaa kohtaan raportoitiin Suomen kaikissa vankiloissa ja yhteensä niitä oli lähes 80.
– Työväkivalta, häirintä ja uhkailu ovat yleisempikin ilmiö ja se näkyy myös meillä. Virkamiehen haastamisen, häirinnän ja uhkailun kynnys on jonkin verran madaltunut viime vuosina, työsuojelupäällikkö Petri Nurmi Rikosseuraamuslaitoksesta kertoo.
Vuodesta 2018 vuoteen 2020 kasvua tilastoiduissa uhka- ja vaaratilanteissa oli peräti 48 prosenttia. Kasvu on ollut niin kovaa, että Rikosseuraamuslaitos on aloittanut sisäisen selvitystyön kasvun syistä.
Konkreettisia ratkaisuja ongelmaan ovat olleet uuden varmuusosaston perustaminen Turkuun ja TEVA-osastojen eli tehostetun valvonnan osaston perustaminen.
Lue myös: Neljään vankilaan tehostettua valvontaa – tavoitteena rauha vankien välille sekä huumekaupan kitkentä
Uhkailuja myös siviilissä
Uhkailut ja häirintä eivät rajoitu pelkästään vankilan vartijoiden ja yhdyskuntaseuraamustoimistojen henkilökunnan työajalle, vaan toisinaan ne ulottuvat myös siviiliin asti.
Joskus uhkailu saa jopa vainoamisen piirteitä. Myös fyysinen väkivalta vankiloiden vartijoita kohtaan kaksinkertaistui viime vuonna edelliseen vuoteen verrattuna.
– Vanki saattaa esimerkiksi tuoda esiin, että hän hakee vankeustuomion jälkeen siviilissä hyvitystä. Näitä uhkauksia saatetaan toimittaa sosiaalisen median kautta tai vaikkapa kirjeitse tai puhelimitse. Skaala on hyvin laaja, Nurmi avaa.
