Järjestöllä ei ole ollut vuosikausiin hyväksyttyä budjettia, ja vuoropuhelu on muuttunut myrkylliseksi. Suomi yrittää silti säilyttää tai jopa kehittää Etyjin toimintakykyä ensi vuoden aikana.
Kun Suomi haki Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön Etyjin puheenjohtajuutta vuodelle 2025, silmissä siinsi vuoden 1975 Etyk-kokouksessa syntyneen "Helsingin hengen" – vuoropuhelun ja diplomatian – juhlavuosi. Puheenjohtajuuden pian alkaessa suomalainen virkamiehistö ja ulkopolitiikan johto valmistautuvat aivan erilaiseen selviytymistaisteluun.
Tilannetta kuvaa hyvin se, että uusien kunnianhimoisten tavoitteiden asettamisen sijaan nyt kysellään, onko Euroopasta sekä Pohjois-Amerikkaan että Keski-Aasiaan ulottuvalla 57 maan järjestöllä enää mitään merkitystä. Suomalaislähteiden mukaan relevanssia löytyy yhä ja vuoropuhelukin on jatkunut, mutta tätä nykyä se on virkamiesarvion mukaan paljolti "myrkyllistä".
Suurin häirikkö Etyjissä on Ukrainaan hyökännyt ja Etyjin periaatteet romuttanut Venäjä yhdessä vasallivaltionsa Valko-Venäjän kanssa. Suuri enemmistö muista jäsenmaista on asettunut tukemaan Ukrainaa, kun taas jotkut ovat tasapainoilleet Venäjän ja länsimaiden näkemysten välillä.
Etyjistä ei voi erottaa ketään, eikä tulevalla puheenjohtaja Suomellakaan sellaisia haluja olisi. Venäjä halutaan pitää pöydän ääressä, vaikka sitten kuulemassa muilta madonlukuja oman toimintansa sääntöjenvastaisuudesta.
Joulukuun alun ulkoministerikokouksessa Maltalla Venäjän tosin poistui salista, vaikka Yhdysvallat ja länsimaat olivat istuneet kuuntelemassa hänen syytöksiään.