Uusien autojen ensirekisteröintien arvioidaan jäävän tänä vuonna vain 85 000 autoon. Se olisi vähemmän kuin finanssikriisin aikaan.
Autoala povaa henkilöautojen tämän vuoden ensirekisteröinteihin dramaattista koronalaskua.
Kuluvalla viikolla laaditun markkinaennusteen mukaan uusien autojen menekki putoaisi kuluvalle vuodelle aiemmin ennustetusta 116 000 kappaleesta vain 85 000 uuteen autoon.
Toteutuessaan notkahdus olisi jopa syvempi kuin vuosien 2008–2009 finanssikriisin aikoihin, jolloin syvimmän kyykyn aikaan ensirekisteröitiin vain 90 000 ajoneuvoa. Nyt synkkien lukujen takana on maailmantalouden sekaisin saanut koronapandemia.
– Ennustaminen on tällä hetkellä todella hankalaa, mutta kysyntä on nyt notkahtanut todella voimakkaasti, Autoalan maahantuojien toimitusjohtaja Tero Kallio sanoo.
Vielä muutama viikko takaperin autokaupassa elettiin Kallion mukaan suhteellisen normaalien lainalaisuuksien maailmassa.
– Hallituksen asettamien ja sinänsä ymmärrettävien rajoitusten jälkeen kysyntä on hiipunut. Toissa viikolla asiakastilauksissa mentiin vielä edellisvuoden lukemissa, mutta viime viikolla pudotus oli jo selvä eikä tarvitse olla salapoliisi ennustaakseen, että suunta jatkuu edelleen samana, Kallio arvelee.
Autoja riittää vielä, mutta tilanne voi heikentyä
Kallion mukaan kysynnän kyykkäys johtuu nyt markkinapsykologiasta. Tartuntariskin ohella kuvaan on astunut taloudellinen epävarmuus, kun palvelualan lomautukset ja irtisanomiset nakertavat kuluttajien luottamusta.
Tarjonnan osalta tilanne on hänen mukaansa vielä hyvällä mallilla.
– Tällä hetkellä monen maahantuojan tarjonta on vielä kunnossa, ja autoja riittää tarvittaessa useammaksi kuukaudeksi. Tilanne heikkenee, jos autonvalmistajien seisauttamia tehtaita ei saada käyntiin, Kallio arvioi viitaten koronaepidemian halvaannuttamiin autoteollisuuden tuotantolaitoksiin Euroopassa.
"Kyse on kokonaisvaltaisesta kriisistä"
Autoalalla on jo nähty ensimmäiset yhteistoimintaneuvottelut, eikä Kallio yllättyisi, jos niitä nähtäisiin jatkossa lisää. Hän muistuttaa, että toimiala työllistää tällä hetkellä 48 000 suomalaista.
– Jos tilanne jatkuu useamman kuukauden nykyisen kaltaisena, ei voida välttyä sopeutustoimilta ja lomautuksilta. Kyse on kokonaisvaltaisesta kriisistä kuten muillakin toimialoilla, ja siksi toimet pitää mitoittaa sen mukaan.
Työpaikkojen säilyttämiseksi Kallio tarjoilee muutamia työvälineitä. Ensiksi Kallio kaivaa esiin edellisen hallituksen menestyksekkäästi toteuttaman romutuspalkkiokampanjan.
– Realismia on, että raha ei edelleenkään eikä varsinkaan nyt puussa kasva. Mutta tässä tilanteessa kannattaisi silti harkita esimerkiksi 12 miljoonan euron romutusbudjettia, jolla taloudellista toimeliaisuutta voitaisiin lisätä varsinkin siinä vaiheessa kun epidemian huippu on ohitettu, hän sanoo.
Edellinen hallitus varasi romutuksille 8 miljoonaa euroa, mutta Kallion mukaan potti voisi nyt olla suurempi ja ehdot väljempiä.
– Päästörajoja ei nyt ainakaan pidä tiukentaa aiemmasta 110 grammasta, jotta vanhojen autojen romuttajilla olisi varaa sen uuden auton, lähinnä 15 000 euron pikkuauton hankintaan, hän sanoo.
– Tämä on suhteellisen pieni asia, mutta sinänsä se olisi positiivinen signaali ja suht helposti toteutettavissa. Mahdollista on, että se voitaisiin käynnistää jo heinäkuussa jos eduskunta saisi hallituksen esityksen nopeasti käsiteltyä ja hyväksyttyä, Kallio toteaa.
Ei syytä rajoittaa aukioloja
Toisena keinona hän näkisi autoalan valtiolle maksaman autoveron lykkäämistä tuonnemmaksi. Kallio toivoo myös, että ravintola-alalla nähtyjä rajoituksia ei sovelleta autokauppaan.
– Autokaupassa tuskin ovipumppu kovin vilkkaasti tällä hetkellä käy, joten siinä mielessä ei ole syytä rajoittaa autokauppojen tai sen enempää -huoltojenkaan aukioloja; tilaa siellä varmuudella tällä hetkellä on. Ja huoltojen turvaaminen on jo ihan huoltovarmuudenkin kannalta merkittävä asia, hän sanoo.
Lue myös: Autojen myynti romahti Kiinassa lähes 90 prosenttia – Toyota paljasti omat lukunsa