Edustajainhuoneen komitean suositus syytteiden nostamisesta Yhdysvaltain entistä presidenttiä Donald Trumpia vastaan muun muassa kapinasta on vähintäänkin historiallista. Suomalaistutkijat eivät ole silti valmiita julistamaan Trumpin poliittista uraa kuolleeksi.
Ulkopoliittisen instituutin tutkijan Maria Lindénin mukaan tutkintakomitealla oli loppuun asti "draaman tajua".
– Komitea on tehnyt tästä dramaattista ja kiinnostavaa parhaan katseluajan televisiota, jota monet amerikkalaiset – vaikkakaan eivät kaikki – ovat mielenkiinnolla seuranneet, Lindén kuvailee.
Hänen mukaansa katseet kohdistuvat nyt oikeusministeriön erikoissyyttäjään Jack Smithiin, jonka päätösvallassa syytteiden nostaminen lopulta on. Toisin kuin edustajainhuoneen komitea, Smith joutuu puntaorimaan perusteellisesti sitä, riittäkö näyttö Trumpia vastaan syytteitä pidemmälle.
– Tilanne, jossa Smith nostaisi syytteet ja Trump saisi sitten vapauttavan tuomion, olisi koko kansakunnalle melkoinen trauma ja vaarallinen tilanne Yhdysvaltain demokratian kannalta, Lindén sanoo.
– Ennen kuin syytettä ryhdytään nostamaan, pitää arvion olla sellainen, että on lähes varmaa, että tuomio tulee, hän jatkaa.
Syytteet sittenkin asiakirjoista?
Väitöskirjatutkija Jani Kokon mukaan Yhdysvaltain oikeusministeriö on toiminut aika riippumattomasti suhteessa poliittiseen järjestelmään. Hän pitää syytteiden nostamista todennäköisenä.
– Aseistautuneen joukon hyökkäystä Capitolille ensi kertaa sitten vuoden 1812 sodan ei voi katsoa läpi sormien, varsinkin kun tuomiota siellä olleille henkilöille on jo tullut, Kokko Jyväskylän yliopistosta perustelee.
Myös Lindén pitää syytteiden nostamista mahdollisena, mutta ei välttämättä loppiaispäivän 2021 tapahtumista vaan myöhemmästä vyyhdestä, jossa Trumpin todettiin vieneen virkakautensa jälkeen hallinnon salaisia asiakirjoja mukanaan kotiinsa Floridaan.
– Se on monella tapaa paljon helpompi tapaus (kuin hyökkäys Capitolille), Lindén arvioi.