Yhdysvallat on ajautunut Iranin sodassa tilanteeseen, jossa ei ole selkeää ulospääsyä. Lisäksi Yhdysvaltain ja sen sotakumppani Israelin tavoitteet ja syyt ovat erilaiset.
Yhdysvaltain presidentti Donald Trump piti varhain torstaina Suomen aikaa puheen, jota odotettiin jännittyneenä presidentin aiempien Nato-puheiden vuoksi. Trumpin puheen keskiössä oli kuitenkin Iranin sota, eikä Natosta puhuttu mitään.
Huomenta Suomessa vieraillut Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Iro Särkkä toteaa, että Trump osaa yllättää sekä puheillaan että puhumattomuudellaan.
– On tyypillistä Trumpia, että puheen keskiössä oli Iranin sota ja Natosta ei puhuttu sanallakaan. Nostatetaan odotuksia ja sitten varsinaisessa puheessa keskitytään siihen, mikä tällä hetkellä on Yhdysvaltojen kannalta oleellisinta eli ratkaisuun Persianlahden tilanteeseen, Särkkä sanoo.
Lähi-idän asiantuntija Mikko Lohikoski yhtyy arvioihin, joiden mukaan puhe oli suunnattu ennen kaikkea kotiyleisölle, eikä se vastannut keskeisiin kysymyksiin sodan päättämisestä.
– Minusta se oli aika ponneton puhe. Kertoneet ehkä siitä, että paine alkaa kasvaa oman kannattajakunnankin keskuudessa. Bensiinin hinta nousee ja osa porukkaa muistaa vielä puheet siitä, että uusia sotia ei aloiteta.
Lue myös: Trumpin öinen Nato-yllätys herättää kysymyksiä – "Äärimmäisiä keinoja"
Ulospääsy hakusessa
Huomenta Suomen keskustelussa pohdittiin, onko Yhdysvaltojen Iran-suunnitelma levällään, kun sotaa on käyty jo kuukauden ajan.
Lohikosken mukaan ongelma ei ole niinkään se, ettei sota olisi edennyt suunnitelmien mukaan, vaan se, että varsinaista suunnitelmaa ei ollut.
– Kaikki arviot sodan syttymisestä viittaavat siihen, että Trump kuvitteli, että tällainen yllätyshyökkäys, jolla kyetään likvidoimaan Iranin poliittinen ja sotilaallinen johto, johtaisi systeemin kaatumiseen.
Lohikoski arvioi myös, että Trumpille tuli yllätyksenä myös Iranin iskut naapurimaihin sekä Hormuzinsalmen sulkeminen.
– Minusta näyttää, että hän on hukassa nyt. Hän ei tiedä, miten tästä päästä irti, Lohikoski arvioi.
Särkkä arvioi, että Yhdysvallat ei osannut lukea Iranin puolustuksen ja yhteiskunnan monisyisyyttä eikä odottanut kostotoimia Persianlahden maihin.
– Trump lähti täysin soitellen sotaan ja teki totaalisen virhearvion. Ikään kuin Persianlahden tilanne ja Iran olisivat kuin Venezuela, että se vain voitaisiin ottaa haltuun, sanoo Särkkä.
Lue myös: Analyysi: Öinen puhe paljasti, että Trumpin sisäpiirissä kuohuu
Eri tavoitteet samassa sodassa
Keskustelussa pohdittiin myös sitä, miksi Yhdysvallat lähti hyökkäämään Iraniin ja kuinka suuri vaikutus Israelilla on ollut Trumpin päätökseen.
Särkkä sanoo tarinan sodan perusteluista muuttuneen, mikä hänen mukaansa viittaa strategisen suunnitelman puutteeseen.
Särkkä arvioi, että taustalla on ollut vahvaa Israelin painostusta ja että Israelin intressit ja motiivit ovat voineet työntää Trumpia ja hänen hallintoaan tekemään päätöksen sotaanlähdöstä.
– Trumpilla ja Netanjahulla on ollut hyvin tiivis suhde, ja Israelin intressit saattaa olla itse asiassa ne motiivit, jotka on työntäneet Trumpia ja hänen hallintoaan tekemään tämän päätöksen.
– Tarina siitä, että lähettäisiin hyökkäämään Iranin ydinaseohjelmaa vastaan, on koko ajan haurastunut ja jäänyt ikään kuin taka‑alalle, Särkkä toteaa.
Myös Lohikoski arvelee, että Israelilla on ollut suuri vaikutus Yhdysvaltain hyökkäyspäätökseen. Syyt sotaan ovat kuitenkin erilaiset.
– Mutta Israelin tavoitteet ovat vähän toisenlaiset kuin Yhdysvaltain tavoitteet. Se näkee Iranin suurimpana kilpailijana, uhkana alueella, sanoo Lohikoski.
– Jos siinä sivussa nyt sitten Persianlahden arabimaat, Saudi‑Arabia ja Qatar ja Emiraatit ja muut, kärsivät suuria tuhoja, sitä parempi. Trumpille taas Persianlahden maat ovat tavattoman tärkeitä bisneskumppaneita.
Lue myös: Näin Trump puhui – öljyn hinta lähti heti nousuun
Mitä seuraavaksi?
Sodan osapuolten asetelma on epäsymmetrinen, Lohikoski toteaa.
– Yhdysvallat tarvitsee sodasta irtautuakseen jotain, joka voidaan julistaa voitoksi. Iranille riittää se, että sen valtajärjestelmä, vaikka sitä olisi pahasti nuijittu, jää valtaan. Se on jo heille voitto.
Iran on jo osoittanut pystyvänsä kontrolloimaan Hormuzinsalmea ja "ottamaan maailmantalouden panttivangiksi", kuten Lohikoski asian muotoilee.
– On hassua, että nyt asetetaan ikään kuin sodan päätavoitteeksi Hormuzinsalmen avaaminen, kun se ennen sotaa oli täysin auki.
