Suomalaisten saunominen murto-osa piikkilangoilla suojattujen datakeskusten sähköntarpeesta – MTV selvitti, miten paljon ne kuluttavat
3:12Datakeskukset kuluttavat valtavasti sähköä samalla kun suomalaisia patistetaan säästötalkoisiin. MTV Uutiset selvitti, millaisista määristä on kyse.
Julkaistu 13.08.2022 11:25
Rasmus Ekström
rasmus.ekstrom@mtv.fi
Suomen valtio on pyytänyt kansalaisia valmistautumaan sähkönsäästötalkoisiin käymällä esimerkiksi vähemmän suihkussa. Maassa on kuitenkin samaan aikaan lukuisia datakeskuksia, jotka kuluttavat paljon sähköä.
Piikkilangalla varusteltu aita ja lukuisat ilmoitukset kameravalvonnasta ympäröivät viattoman näköistä betonirakennusta Espoossa. Jos pääsisimme sisälle asti, vartijat tulisivat todennäköisesti passittamaan meidät ulos hetimiten.
Kyse on yhdestä Suomen lukuisista datakeskuksista, vaikka sitä ei ulkopuolinen voisi tietää. Datakeskuksia tarvitaan internetin valtavan tietotulvan käsittelyyn ja esimerkiksi erilaisiin pilvipalveluihin.
Nämä keskukset käyttävät noin 1–2 prosenttia maailmanlaajuisesta sähkönkulutuksesta, arvioi Suomen datakeskustoimijoiden yhdistyksen (FDCF) hallituksen jäsen Sami Holopainen.
Holopainen on töissä Equinix Oy:n datakeskuksessa, eli samaisessa piikkilanka-aidan ympäröimässä kompleksissa, jota olemme saapuneet ihmettelemään.
– Keskusten kokonaiskulutusta ei ole laskettu Suomen laajuisesti, Holopainen sanoo MTV Uutisten haastattelussa.
Kotimaassa olevien keskusten lukumäärä ei ole myöskään tiedossa. Niiden sähkönkulutus voi nousta Holopaisen mukaan kuitenkin jopa kymmeniin megawatteihin.
– Isoissa datakeskuksissa voi olla tuhansia laitekaappeja, joista jokainen kuluttaa sähköä noin 3–6 kilowatin teholla. Vertailun vuoksi sähkökiuas toimii noin yhdeksän kilowatin teholla.
Palvelinten jäähdytys avainasemassa
Tällaisia kymmenien megawattien keskuksia on Holopaisen mukaan Suomessa noin kymmenen. Sen lisäksi maassa on myös lukuisia pienempiä keskuksia.
Mutta miksi nämä isoimmat keskukset kuluttavat niin paljon sähköä? Kenties merkittävin syy on laitteiden jäähdyttäminen.
– Jos johonkin palvelimeen syötetään sähköä, se kilowatti muuttuu kokonaan lämmöksi. Jotta palvelinta voidaan pyörittää, se pitää jäähdyttää, Holopainen sanoo.
Avainasemassa on myös keskusten laitteiston ikä: mitä tuoreempaa tekniikkaa käytetään, sitä vähemmän jäähdyttämiseen tarvitaan energiaa.
– Kun tekniikka kehittyy, myös ylimääräistä energiaa kuluu huomattavasti vähemmän.
Tästä huolimatta myös datakeskuksia käyttävillä yrityksillä ja yksityishenkilöillä on Holopaisen mukaan mahdollisuus osallistua energiankulutuksen vähentämiseen. Palvelimet kuormittuvat ja tarvitsevat jäähdytystä silloin, kun niitä käytetään.
– Meillä kaikilla on kuvia ja videoita, joita pidetään datakeskuksissa. Tarvitseeko niitä kaikkia säilyttää siellä loputtomiin? Entä tarvitseeko yritysten pitää kaikkia palvelimiaan päällä vuorokauden ympäri, Holopainen pohtii.
Myös tutut teleoperaattorit omistavat datakeskuksia
Datakeskuksia omistaa myös suomalaisille tutummat, kotimaiset yritykset. Esimerkiksi tietoliikenneyritys Elisalla on Suomessa kuusi datakeskusta.
Ne kuluttavat sähköä vuositasolla noin 32 000 megawattituntia. Se vastaa noin tuhannen omakotitalon vuosikulutusta, arvioi Elisan osastopäällikkö Tiina Höckert.
Myös Elisan datakeskusten sähkönkulutus johtuu pääosin laitteiston jäähdytyksestä sekä käytetyn tekniikan iästä. Elisan laitteistoa päivitetään Höckertin mukaan jatkuvasti.
– Haluamme olla mahdollisimman energiatehokkaita. Kaikki meillä käytetyn energian hiilijalanjälki on myös kompensoitu.
Elisa on sopinut tässä kuussa sähköyhtiö Helenin kanssa, että tietoliikenneyrityksen Pasilassa sijaitsevasta datakeskuksesta tuleva hukkalämpö annetaan Helenin kaukolämpöverkon käyttöön. Monet helsinkiläiskodit saavat siis pian lämmityksensä datakeskuksesta.
Tämä ei ole FDCF:n Holopaisen mukaan epätavallista. Monet datakeskusyritykset ovat tehneet sopimuksia sähkö- ja lämmitysyhtiöiden kanssa keskusten hukkalämmön uusiokäytöstä.
Ovatko datakeskukset hiilidioksidipommeja?
Datakeskuksia on syytetty muustakin kuin pelkästä sähkön rohmuamisesta.
Esimerkiksi Tietoyhteiskunnan Kehittämiskeskus ry (Tieke) kirjoitti vuonna 2020, että datakeskuksista syntyy yhtä paljon hiilidioksidia kuin lentoliikenteestä.
Aiheuttavatko keskukset oikeasti näin paljon hiilidioksidipäästöjä? FDCF:n Holopainen ei ole vakuuttunut asiasta.
– Tuossa tutkimuksessa verrattiin koko informaatiosektoria lentoliikenteeseen, eikä vain datakeskuksia. Tuohon sektoriin kuuluu kuitenkin paljon muutakin, ja palvelinliikenne käyttää paljon enemmän uusiutuvaa energiaa kuin lentäminen, Holopainen sanoo.
– Tämä tutkimus elää kuitenkin sitkeästi.
Elisan Höckert ei ota suoraan kantaa tutkimukseen. Hän kuitenkin muistuttaa, että keskusten käyttämä tekniikka on ottanut harppauksia eteenpäin.
Keskustoiminta ei ole immuuni sähkön hintarallille
Sähkön hinta on noussut tänä vuonna rakettimaisesti, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan.
Tilanne vaikuttaa väkisinkin myös datakeskusten toimintaan. Sähkö on Holopaisen mukaan suurin yksittäinen kuluerä näille keskuksille.
– Puhutaan noin 30–40 prosentista juoksevista kuluista. Jos sähkön hinta vaikka tuplaantuu, kyllähän se vaikuttaa keskusten toimintaan.
Sähkön hinnan odotetaan pysyvän korkealla myös ensi talvella. Jos tilanne äityy erityisen pahaksi, voidaan kotitalouksien sähköjä joutua jopa katkaisemaan väliaikaisesti, Energiateollisuuden toimitusjohtaja Jukka Leskelä kertoi aiemmin MTV Uutisille.
Elisalla on jo varauduttu tulevan talven haasteisiin.
– Toiminnan jatkuvuuden turvaaminen on meille normaalia. Olemme varautuneet erilaisiin skenaarioihin, mukaan lukien mahdollisiin sähkökatkoksiin, osastopäällikkö Höckert sanoo.
Suomalaisten suihkuttelut kalpenevat palvelinliikenteen rinnalla
Kun vaikea talvi on tulossa, suomalaisia patistetaan pian energiansäästötalkoisiin. Yksi tapa vähentää omaa energiankulutusta ovat lyhyemmät suihkut.
Suurimmat datakeskukset voivat kuluttavat jopa kymmenien megawattien teholla. Kuinka monen suomalaisen pitäisi lopettaa suihkussa käynti, jotta yksi suuri keskus voisi toimia normaalisti?
– En ole tällaista laskutoimitusta ikinä tehnyt, mutta aika monen, täytyy sanoa, Holopainen toteaa hetken pohdittuaan.
– Jos yksi datakeskus kuluttaa helposti kymmeniä megawatteja sähköä ja vartin suihku muutaman kilowattitunnin, se on aika monta ihmistä.
Holopainen kuitenkin muistuttaa, että keskusten sähkönkulutus on noussut hyvin maltillisesti verrattuna siihen, kuinka paljon internetin käyttö ja datan määrä on kasvanut. Keskuksia tarvitaan, koska käytämme verkkoa kaikilla elämän osa-alueilla entistä enemmän.
– Tänä päivänä on tosi vaikea elää ilman nettiä. Sitä tarvitaan kaikkeen.
Korjaus 13:45: Korjattu muutamia sähkönkulutuksen yksikköjä.
