Suomalainen tähtitieteilijä kommentoi Nasan luotaimen asteroidilentoa: "Olihan sitä hienoa katsoa, kun on millintarkasti suunniteltu"

Yhdysvaltain avaruushallinnon Nasan Osiris-Rex-luotain on palannut seitsemän vuoden matkaltaan avaruudessa ja palauttanut keräämänsä näytteet Maahan.

Syyskuussa 2016 avaruuteen ammuttu luotain kävi Bennu-nimisen asteroidin pinnalla vuonna 2020 ja keräsi sieltä kiviä ja pölyä. Osiris-Rex pudotti näytteitä sisältävän kapselin Utahin autiomaahan Suomen aikaa alkuillasta hieman ennen kello kuutta. 

Loput luotaimesta pysyy avaruudessa seuraavaa asteroidilentoa varten.

Kyseessä on ensimmäinen Nasan asteroidin pinnalta tuoma näyte-erä ja suurin avaruudesta tuotu näyte-erä sitten Apollo-kuulentojen. 

Japanilaiset luotaimet ovat tätä ennen tuoneet näytteitä kahdelta asteroidilta.

Osiris-Rexin näytteiden toivotaan antavan uutta tietoa aurinkokunnan ja Maan historiasta. 

Nasan mukaan Bennun kaltaiset asteroidit ovat kuin aikakapseleita, jotka ovat säilöneet tietoa miljardien vuosien takaa aurinkokunnan muodostumisen ajoista.

Kosketti asteroidia 16 sekunnin ajan

Osiris-Rex saapui vuoden 2018 lopulla Bennu-asteroidin kiertoradalle. Bennu on läpimitaltaan noin 500-metrinen asteroidi, joka löydettiin vuonna 1999. Se kiertää aurinkoa satojen miljoonien kilometrien päässä Maasta.

Bennu on luokiteltu mahdollisesti vaaralliseksi asteroidiksi, sillä sen todennäköisyys törmätä Maahan on 1:1 800 vuosina 2178–2290.

Tutkittuaan asteroidia kiertoradalta löytääkseen sopivan näytteidenhakupaikan luotain käväisi Bennun pinnalla lokakuussa 2020. Laskeutumisalue oli halkaisijaltaan vain 16 metriä, ja Osiris-Rexin keräin kosketti asteroidin pintaa vain alle 16 sekunnin ajan. Se sai kerättyä arviolta 400 grammasta yhteen kiloon kiviä ja pölyä.

Bennu paljastui lähietäisyydeltä erilaiseksi kuin teleskoopeilla tarkasteltuna. Sen pinta ei ollutkaan sileä vaan täynnä kivenjärkäleitä. Lisäksi asteroidin pinta ei ollut rakenteeltaan kovinkaan kiinteä, vaan muistutti enemmän pallomerta.

Ikivanha asteroidi

Bennu valittiin tutkimuskohteeksi, koska se on hyvin vanha asteroidi, jonka rakenteen arvioidaan olleen suhteellisen muuttumaton jo miljardien vuosien ajan. Bennun uskotaan muodostuneen aurinkokuntamme olemassaolon ensimmäisten 10 miljoonan vuoden aikana yli 4,5 miljardia vuotta sitten.

Asteroidilla on myös hyvin paljon hiiltä, ja sen pinnalta voi löytyä muun muassa molekyylejä, joita esiintyi jo silloin kun elämää alkoi ensi kertaa muodostua Maassa.

Utahista näytteet viedään Johnsonin avaruuskeskukseen Houstoniin, ja tutkijat ympäri maailmaa odottavat innolla, mitä niistä selviää.

Tutkijan mukaan merkittävää

Tähtitieteiljä ja Helsingin yliopiston akatemiatutkija Anne Virkin mukaan kyseessä hyvin merkittävä tapahtuma.

– Asteroidi koostuu sellaisesta materiaalista, mistä koko aurinkokunnan planeetat ja asteroidit ovat muodostuneet. Sitä kautta sitten, kun tutkitaan tätä hyvin primitiivistä materiaalia, niin saadaan tietoa aurinkokunnan ja myös maan historiasta, Virkki kertoo.

Näytteiden pudottaminen maan kamaralle vaikutti Virkin arvion mukaan menevän kuten pitikin.

– Olihan sitä hienoa katsoa, kun on millintarkasti suunniteltu. Laskuvarjo aukesi ihan suunnitellusti ja alue on siellä, missä ajateltiinkin.

Katso videolta tähtitieteilijä Anne Virkin haastattelu kokonaisuudessaan.

Lue myös: Vesa osti 150 000 euroa maksaneen matkalipun avaruuteen yli kymmenen vuotta sitten – näin hän suhtautuu pian koittavaan matkaan

Luotain ikuisti huikean ilmiön: Näin auringossa räjähtelee, kun näemme revontulia

Ufotutkija ihmettelee  –  ”Kuumaa perunaa pyöritellään ja ei oteta ihan sitä todellista asiaa käsittelyyn”