Suhtaudutko elämään positiivisesti vai negatiivisesti? Naiset vastaavat

Julkaistu 12.04.2014 13:08

Suomalaisia sanotaan melankoliseksi kansaksi ja usein negatiivinen asenne elämään nostaakin päätään. Tällä viikolla MTV Lifestyle selvitti, puhuvatko naiset enemmän positiivisista vai negatiivisista asioista?

"Minusta tuntuu, että useampi ystäväni valittaa jatkuvasti elämästään ja ulkonäöstään. Positiivisista asioista sen sijaan ei puhuta yhtä usein. Päteekö tämä myös muihin naisiin: onko sinun elämässäsi enemmän positiivista vai negatiivista, ja kummasta puhut ääneen?", nimimerkki Positiivisuutta, kiitos! kysyy tällä viikolla.

"Tuo on aivan totta! Mutta miksi naiset tekevät noin, on hyvä kysymys. Ehkä naiset haluavat, että heitä kehuttaisiin ja he ajattelevat, että ensin haukkumalla itseään, toiset tyrmäävät hänen ajatukset ja näin itsensämollaaja saa kehuja. Tai sitten emme osaa arvostaa sitä mitä meillä on. Ei nähdä, että kaikki on hyvin, ennen kuin menettää jotain.

Yksi syy voi myös olla se, että suomalaiset ovat pessimistejä ja positiivisuus katsotaan usein itsensä kehumiseksi ja siitähän ei saa (muka) tehdä. Helpompi siis olla negatiivinen.

Itse yritän löytää asioista positiivisia puolia, ihan jo sen vuoksi, että negatiivisuus ruokkii itseään ja lopulta mikään ei enää näytä hyvältä. Jos taas ajattelen asioista positiivisesti, oma mielikin on parempi. Negatiivisuus ei auta mitään."
– Nainen 34, naimisissa

"Huomaan kyllä ajoittain lipuvani negatiivisiin puheisiin ystävieni kanssa. En tosin yleensä koe tarvetta valittaa omasta elämästäni, mutta muunlainen juoruilu ja ikävien ajatusten levittäminen korostuu joskus puheissa ehkä liikaakin ja myös se voi olla kuluttavaa. Negatiivisuus ruokkii negatiivisuutta ja on helppo ajautua kierteeseen, jossa puheissa korostuvat ne asiat, jotka ovat huonosti sen sijaan, että keskittyisi hyvään.

Itse olen yrittänyt tietoisesti vähentää tätä ja tuoda keskusteluissa esiin myös niitä positiivisia asioita. Keskittyminen asioiden hyviin puoliin voi muuttaa paljon omaa oloa, vaikka elämä itsessään pysyisikin ennallaan. Haluan uskoa siihen, että oma hyvinvointi on ennen kaikkea asenteesta kiinni."
– Nainen, 27, seurustelee

"On kai aika yleistä puhua negatiivisista jutuista enemmän. Ei kukaan kehtaa puhua omista positiivista puolistaan, etenkään ulkonäöstään, siinä pelossa, että pidetään jotenkin ylpeänä ja itserakkaana. Elämässäni on paljon positiivista, mutta eniten tulee puhuttua esim. lapsesta, josta on ns. lupa puhua."
– Nainen, 28, yksinhuoltaja

"En välttämättä kehtaa aina olla positiivinen ja hehkuttaa ihania asioita elämässäni. Esimerkkitapaus: paras ystäväni on etäsuhteessa miehensä kanssa. Välimatkaa on yli 1000 kilometriä. Jos tapaamme ystäväni kanssa, niin ensimmäiseksi ei tule mieleen hehkuttaa minun ja poikaystäväni ihanaa yhteistä viikonloppua.

Kyllä, monien kaverieni kanssa lähinnä avaudumme elämän kurjista puolista. Avautuminen helpottaa oloa. Vastoinkäymisistä tekee mieli puhua hyvän ystävän kanssa, koska tietää, että saa ymmärrystä ja mahdollisesti hyviä neuvoja vastoinkäymisten ylittämiseksi.

Käymme ystävieni kanssa kyllä myös positiiviset jutut läpi. Jos minulla olisi tiedossa joku todella iso positiivinen uutinen, niin miettisin kyllä tarkkaan, mikä on sopiva tilanne kertoa uutinen kaverille. Jos kaveri olisi vaikka eronnut viikko sitten, niin en kertoisi kihlajaisuutisesta saman tien."
– Nainen, 23, parisuhteessa

"Olen huomannut aivan saman, että varsinkin monet naiset tuntuvat tuovan ennemmin vain negatiivisia asioita ilmi. Olen tätä itsekin tehnyt ja se alkoi pari vuotta sitten ärsyttää minua oikein kunnolla, sillä kyllä minusta elämässäni on paljon enemmän hyvää kuin huonoa.

Nykyään pyrin tietoisesti välttämään ainaista negatiivisuutta ja sulkemaan heti alkuunsa sen pienen äänen pääni sisällä, joka sanoo, miten paljon kauniimmalta näyttäisin, jos esimerkiksi reiteni olisivat kapeammat. Silti on typerää, miten paljon se ainakin omalla kohdallani vaati työtä, että tuo enemmän positiivisia asioita esiin."
– Nainen, 22, parisuhteessa

"Elämässäni on enemmän positiivista, joskin ne negatiiviset asiat on sen verran isoja (mm. sairauksia) että ne on osa elämää ja siten esiintyvät myös puheissa. Pyrin kuitenkin nauttimaan niistä hyvistä asioista ja muistan, että paitsi että elämässä on monta suurta hyvää asiaa, niin pienistäkin saa iloa jokaiseen päivään.

Olen sellainen ihminen, joka kertoo usein hyvät ja kivat asiat ensin, ja sitten huonot jos niitä sydämellä juuri silloin on. Toki tämä on vaatinut opettelua ja varmasti isot negatiiviset asiat ovat tavallaan pakottaneetkin näkemään myös ne hyvät. Eli siis molempia on ja molemmista puhutaan, elämäähän se vain on."
– Nainen, 26, avioliitossa

"Positiivisista asioista on kenties vaikeampi puhua ääneen, ettei se vaikuttaisi leuhkivalta. Olen itse huomannut, etteivät monet tuttavani osaa iloita minulle tapahtuvista positiivisista asioista, joten ehkä niistä kertominen sitten jää. Jaettu ilo ei aina ole kaksinkertainen ilo.

Negatiivisista asioista puhutaan kenties siksikin, että kaivataan toiselta tukea tai lohdutusta vaikka sitä ei osata pyytää. Myös oma uupumus nostattaa negat enemmän esiin.

Minulla on varmaan sixty – fifty ;) mutta eihän elämä koskaan ole varsinaisessa tasapainossa, niin joskus on parempaa pidempään ja joskus rämmitään."
– Nainen, 37, parisuhteessa