Saaristomerellä ennätyksellisen paha sinileväkesä | MTV Uutiset
Luontokuvaaja huolestui Itämeren tilasta: Ei koskaan aiemmin vastaavaa sinileväkesää!
0:55KATSO VIDEO: Tältä sinilevätilanne näytti Saaristomerellä heinäkuun 2024 lopussa. Kuvauspaikat: Naantalin Vanhankaupungin lahti, Särkänsalmen silta, Porhonkallion uimaranta ja Kultarannan uimaranta.
Suomessa Saaristomeren alueella on havaittu historiallisen paljon sinilevää, mikä vahvistaa jo pidemmän ajan tilannekuvaa siitä, että Itämeren tilanne on huonontunut vuosi vuodelta.
Luontokuvaaja Jaakko Ruola on jo vuosien ajan kuvannut Saaristomeren rantoja ja lahtia Naantalissa ja sen lähialueilla.
Kuluneen kesän aikana Ruola huolestui Itämeren tilasta toden teolla.
– Sinilevää on vaikea kuvata, vaikka sitä olisi meressä, koska se ei välttämättä nouse pintaan näkyviin, mutta tänä kesänä kasvustot ovat olleet kameralle näkyvissä runsaampana kuin koskaan aiemmin.
– Kun vielä pari vuotta sitten kesään sattui pari huippukohtaa, jolloin sinilevä kukki runsaammin, on tänä kesänä runsaan kukinnan kausi jatkunut kuukauden putkeen.
Ruola kertoo, että useat alueen asukkaat ja mökkeilijät ovat myös kertoneet, ettei heille ole koskaan aiemmin sattunut kohdalle vastaavaa sinileväkesää.
Sinileväkasvustot näkyivät selvästi Naantalin Vanhankaupungin lahdella 26.heinäkuuta. KUVA: Jaakko Ruola / Operaatio Ainutlaatuinen Saaristomeri.Jaakko Ruola / Operaatio Ainutlaatuinen Saaristomeri
Turun yliopiston Seili-tutkimusaseman johtaja, merentutkija Jari Hänninen ja Åbo Akademin levämyrkkyasiantuntija ja dosentti Jussi Meriluoto vahvistavat, että Saaristomeren ja näin ollen koko Itämeren levätilanteen kehitys on huolestuttava.
– Tänä kesänä sinilevähavaintojen mukaan kukinta näyttäisi olevan normaalia voimakkaampaa. Viime talvena Saaristomereen tuli hyvin voimakkaita fosforivalumia peltoalueilta ja uskon niiden olevan yhteydessä tähän, Hänninen kommentoi.
Meriluodon mukaan Itämeren tilanne on kehittynyt vakavampaan suuntaan jo useamman vuoden ajan.
– Maatalouden päästöjen lisäksi meren tilaa huonontaa ilmaston muutos ja jäättömät talvet.
Lämpötila noussut yli 2 astetta, mutta suurin ongelma fosforipäästöt
Saaristomerellä veden lämpötilaa on mitattu vuodesta 1966 asti Seilin mittauspisteellä.
Viimeisen 60 vuoden aikana merivedenlämpötila on noussut yli kaksi astetta, kertoo Hänninen.
– Sinilevä tarvitsee kukkiakseen hyvin lämmintä merivettä, auringonpaistetta ja tyyntä ilmaa. Meriveden lämpeneminen tekee olosuhteista suotuisammat sinilevien kasvulle.
Valokuvaaja Jaakko Ruolan mukaan sinilevää on tyypillisesti mahdollista kuvata muutamina päivinä kesäisin. Tänä vuonna kausi on kestänyt Saaristomerellä jo kuukauden.Jaakko Ruola / Operaatio Ainutlaatuinen Saaristomeri
Vaikka ilmastonmuutoksen myötä tapahtunut meriveden lämpeneminen on yksi osa Itämeren ongelmaa, on merkittävin Saaristomeren rehevöittäjä kuitenkin maatalouden fosforipäästöt.
– Saaristomerta kuormittavasta fosforista yli 80 prosenttia on peräisin maataloudesta, Hänninen kertoo.
– Maataloudessa kasviravinteena käytettävä fosfori päätyy sadevesien huuhtomina ojien ja jokien kautta Itämereen, selittää Meriluoto.
Tutkijoiden mukaan tilanne on kuitenkin korjattavissa.
– Haluan korostaa, että maatalous on laillinen ja tarpeellinen elinkeino Suomessa, mutta maatalouden fosforivalumien poistaminen on ensiarvoisen tärkeää, Meriluoto sanoo.
Yksi tehokas keino fosforivalumien ehkäisyyn on peltojen kipsikäsittely.
– Kipsi sitoo fosforin peltomaihin, jolloin sen pääsy mereen vaikeutuu huomattavasti, mikä taas vaikeuttaa sinilevän menestymistä, Meriluoto kertoo.
Maataloustoimijoiden reagoinnin lisäksi jokainen Saaristomerellä mökkeilevä ja veneilevä ihminen voi vaikuttaa toimillaan meren hyvinvointiin.
– Pienistä puroista syntyy suuri joki. Jokaisen kannattaa miettiä, kuinka paljon jätevesiään laskee mereen, Hänninen muistuttaa.
– On kuitenkin hyvä muistaa, ettei Suomi yksin ole vastuussa koko Itämeren puhdistamisesta. Me olemme vain yksi rantavaltio, muidenkin valtioiden on tehtävä osansa, Meriluoto sanoo.
Meriluoto kertoo, että kaikki sinilevät sisältävät haitallisia yhdisteitä.
– Herkimmät voivat saada vedestä silmä- ja iho-oireita. Myös flunssan tapaiset oireet ovat mahdollisia. Jos vettä nielaisee vahingossa, voi sinilevä aiheuttaa myös pahoinvointia, oksentelua ja ripulia, Meriluoto kertoo.
Osa sinilevistä sisältää myös hengenvaarallista myrkkyä.
– Itämeren valtalaji Nodularia spumigena erittää nodulariini-nimistä maksamyrkkyä. Se kulkeutuu ravintoketjussa simpukoiden kautta esimerkiksi kampeloihin ja haahkoihin, jotka syövät simpukoita, Meriluoto kertoo.
Meriluoto arvioi, että nodulaarin kertyminen kampelan maksaan saattaisi olla yksi vaikuttava tekijä lajin taantumisessa.
– Ihmiset harvoin altistuvat niin suurille määrille sinilevien myrkkyä, että ne aiheuttaisivat hengenvaaraa.
Nelli Hyttinen on MTV Uutisten terveys- ja hyvinvointitoimittaja.
Hyttisen intohimo ovat tutkivalla otteella toimitetut juttukokonaisuudet, jotka käsittelevät lääketieteen ilmiöitä ja ihmisten kokemustarinoita.
Hyttinen on erityisen kiinnostunut seksuaaliterveysaiheista, mutta hän on yhtä lailla valmis selvittämään, mitkä ravitsemus- tai treenivinkit kannattaa ohittaa ja mihin kannattaa panostaa.
Hyttisen työnjälkeä voi nähdä myös TV-ruudussa ja Katsomossa, sillä hän juontaa Terveysmyytit-sarjaa ja toimittaa Asian ytimessä -dokumentteja.
Onko sinulla terveys- tai hyvinvointiaiheinen juttuvinkki? Laita se Nellille sähköpostiin (alla).
