Sisarukset Mari Kanyawui ja Prania Forsell ovat asuneet Suomessa jo toistakymmentä vuotta. Useana kesänä heidän sukulaisensa ovat tulleet lomailemaan ja marjoja poimimaan Pohjanmaalle – tänä vuonna lupaa on odotettu turhaan.
– Eivät he ole päässeet. Ei heitä päästetä, ihmettelee Mari Kanyawui.
– Harmittaa tosi paljon! On ikävä heitä, jatkaa Prania Forsell.
He ovat itsekin innokkaita marjanpoimijoita, vaikka päivätyö muualla hidastaa tahtia. Kun Prania pääsee kolmelta töistä, hän suuntaa heti metsään.
– Poimin kolme ämpäriä joka päivä. Lauantaina ja sunnuntaina sitten enemmän, paljastaa Prania.
Hän myy marjat omia reittejään pitkin, asiakaskunta on tullut tutuksi lähes kaksikymmenvuotisen Suomi-kauden aikana.
– Myyn marjat 45 eurolla ämpäri, paljastaa Prania.
Verotonta tuloa
Suomessa marjoja saa kerätä ja myydä verottomasti ken tahtoo. Marjojen kerääminen kuuluu niin sanottuihin jokaisen oikeuksiin. Veroja maksetaan vasta, jos marjoja aletaan jalostaa tuotteiksi, kuten hilloiksi tai mehuiksi. Metsästä kerätyt ja puhdistetut marjat ovat verovapaata myyntituloa.
Suomalaisia marjanpoiminta ei silti innosta myyntiin saakka. Kukin poimii omiin tarpeisiinsa tai myy some-kanavien kautta yksityisille ihmisille. Thaimaalaiset poimijat ovat elintärkeitä juuri teollisuuden näkökulmasta.