Avoimempi tiedotuspolitiikka olisi yhteiskunnan edun mukaista, toteaa emeritusprofessori.
Rikosoikeuden emeritusprofessori Matti Tolvanen pitää poliisin päätöstä salata kansanedustaja Timo Vornasen (tv.) nimi "merkillisenä piiloleikkinä". Poliisi ei ole nimennyt Vornasta epäillyksi Helsingin keskustassa ravintola Ihkun edessä huhtikuussa tapahtuneessa ampumistapauksessa.
Poliisi on kertonut epäilevänsä "54-vuotiaan miehen" ampuneen laukauksen maahan ja osoittaneen aseella kahta ihmistä.
Poliisi selventää MTV Uutisille, että nykyisen esitutkintalain mukaan epäillyn nimeä ei ole syytä eikä edes mahdollisuutta julkaista. Tolvanen katsoo kuitenkin poliisin tulkinneen tilanteessa lakia tiukasti.
– Meillä on varsin usein jopa lievempiä rikostapauksia, joissa ihmisen nimi on tuotu julki. Poliisi on koko ajan tiukentanut tulkintaa sen suhteen, mitä kerrotaan, Tolvanen sanoo MTV Uutisille.
– Minusta tämä on merkillistä piiloleikkiä, jota minä en kyllä ymmärrä, hän jatkaa.
"Yksityisyyden suojaa korostetaan liikaa"
Vornanen itse on kertonut olevansa poliisin mainitsema 54-vuotias mies. Häntä epäillään vaaran aiheuttamisesta, laittomasta uhkauksesta, ampuma-aserikoksesta ja ampuma-aserikkomuksesta.
Rikos ei ole yksityinen asia, jos siihen syyllistyy julkisessa tehtävässä oleva henkilö, kuten kansanedustaja, Tolvanen katsoo.
– Minusta yksityisyyden suojan ja julkisen intressin punninta ei ole tasapainossa. Yksityisyyden suojaa korostetaan liikaa suhteessa julkiseen tarpeeseen, Tolvanen sanoo.
– Avoimempi tiedotuspolitiikka olisi yhteiskunnan edun mukaista, hän jatkaa.
"Ajastaan jäljessä"
Emeritusprofessori Tolvanen vaatii julkisuutta sääntelevien lakien muuttamista avoimempaan suuntaan.
– Ne ovat monessa suhteessa ajastaan jäljessä, Tolvanen toteaa.
Hän ottaa esimerkiksi tilanteet, joissa tiedotusvälineet ovat joutuneet hakemaan ennakkoratkaisuja korkeimmasta hallinto-oikeudesta siihen, mikä on julkista ja mikä ei.
– Minun havaintojeni mukaan toimittajat ovat lähes järjestään juttunsa voittaneet.
Vornanen on kertonut oman versionsa huhtikuisista tapahtumista verrattain avoimesti julkisuuteen, joskin hän on jättänyt myös vastaamatta toimittajien kysymyksiin esitutkintaan vedoten.
– Laki pitäisi säätää niin, että jos rikoksesta epäilty tai muu asianomainen tuo nimen julkisuuteen, voisi poliisikin sen vahvistaa, että juuri tästä henkilöstä on kysymys, Tolvanen sanoo.
Helsingin yliopiston rikosoikeuden professori Sakari Melander on samaa mieltä.
– Ilman muuta sellaisessa tilanteessa, jossa nimi on jo tuotu julkisuuteen esimerkiksi epäillyn itsensä toimesta, poliisilla tulisi olla mahdollisuus vahvistaa nimi, Melander sanoo MTV Uutisille.
Melander voisikin "varovaisesti puoltaa" epäillyn nimen julkistamisperusteiden maltillista laajentamista julkisuuden ja avoimuuden vuoksi.
– Kuitenkin syyttömyysolettamaa ja asianomistajan yksityisyyttä kunnioittaen, Melander sanoo.
Tässä tapauksessa nimen voi kertoa
Professori Melanderin mukaan esitutkintalaissa todetaan, että henkilön nimen ja kuvan saa tällä hetkellä antaa julkisuuteen vain, jos se on välttämätöntä rikoksen selvittämiseksi, rikoksesta epäillyn tavoittamiseksi, uuden rikoksen estämiseksi tai rikoksesta aiheutuvan vahingon estämiseksi.
Esitutkintalakia uudistettiin 2014. Aiemmin poliisi sai julkistaa henkilön nimen tai kuvan myös "muusta painavasta syystä". Enää tuota mahdollisuutta ei laissa ole.
Melanderin mukaan sääntelyä ei tulisi uudistaa niin, että siinä olisi aiemman lain tapainen avoin kohta "muusta painavasta syystä".
– Laki tulisi valmistella niin, että säännöksessä nimenomaisesti mainittuja julkistamisperusteita laajennettaisiin, Melander sanoo.
9:48
Täydennetty jutun alkuun kello 12.38: Poliisi kertoo MTV Uutisille, että nykyisen esitutkintalain mukaan epäillyn nimeä ei ole syytä eikä edes mahdollisuutta julkaista.