Sihvonen: SM-liigan torso "koronakausi 2019-2020" sisälsi ilahduttavia valonpilkahduksia – "Myös erotuomarit onnistuivat varsin mukavasti"

MTV Urheilun asiantuntija Petteri Sihvonen summaa erikoisella tavalla päättyneen liigakauden onnistumisia.

Liigan kautta 2019-2020 historia muistaneen epiteetillä ”koronakausi”. Tuli force majeure, ulkojääkiekkoilullinen voittamaton este pelata sarja loppuun maailmanlaajuisen, Suomeakin kovistelevan koronaviruksen takia.

Miten kausi meni eri seurojen, joukkueiden, valmentajien ja pelaajien osalta, siihen voidaan luoda jonkinlainen katsaus, mutta sittenkin jotenkin sordiinolla ja inhimillisessä koronakausihengessä.

Sen sijaan kaiken sellaisen spekuloiminen, miten kausi olisi mahtanut jatkua, jos se olisi saanut jatkua, on aivan turhaa.

Haluan nimetä sesongin eräänlaisia voittajia:

KooKoo päävalmentaja Jussi Ahokaan johdolla – suorituksenne oli upea!

Samaa voi sanoa Pekka Virran Lukosta. Lisään vielä, että lopulta Lukko pelasi pelitavan puolesta kevättä kohden Liigan ylivoimaisesti parasta ja joka tapauksessa tasapainoisinta jääkiekkoa.

Jouko Myrrän Ilves oli nuorine pelaajineen ja raikkaine peli-ilmeineen Liigan todellinen valopilkku.

Sopii kääntää vain myönteiseksi arvailuksi se aavistuksen surumielinen pohdiskelu, mihin KooKoo, Lukko ja Ilves olisivatkaan yltäneet, jos sesonki olisi saanut jatkua!

Kärpät ja Tappara tekivät runkosarjassa sen, mikä niiden pitikin tehdä. Ei enempää, ei vähempää.

HPK – joka on nyt siis edelleen hallitseva mestari – pelasi Antti Pennasen johdolla hienot 59 peliä sikäli haastavassa olosuhteessa, että joukkue heikkeni mestaruuskevään jälkeen ja sai otteluissaan tuta vastustajilta erikoishuomiota etenkin syksyn mittaan. Kerho kilvoitteli loppuun asti pääsystä kuuden parhaan sakkiin. Se on kova suoritus.

Myös Ässät ja Kalpa ansaitsevat kesken jääneestä koronakaudesta 2019-2020 myönteisen huomautuksen. Suhteessa edelliseen sesonkiin porilaiset ja kuopiolaiset paransivat mukavasti. Varauksin, mutta vain varauksin, tähän kategoriaan kuuluu myös JYP.

Parhaat pelaajat, puolustajat ja maalivahdit

Minun papereissani Liigan paras pelaaja oli Lukon kanadalainen Justin Danforth. Kun Danforth tuli Lukkoon sesongiksi 2018-2019, hän oli aika ulalla klassisesta sentteripelaamisesta. Päättyneellä kaudella Danforth paitsi voitti pistepörssin myös pelasi upeaa keskushyökkääjän lätkää. Hyvässä valmennuksessa ja erinomaisen pelikirjan puitteissa 27-vuotiaskin voi oppia uusia asioita.

Pistepörssin kärkisijoilta tekee mieli poimia onnistujia kuten Ilveksen Eemeli Suomi, JYPin Julius Nättinen ja Kärppien Jesse Puljujärvi, joka pelasi varsin hyvin koko suomalaisen jääkiekkoyhteisön suurennuslasin alla. Hyökkääjistä kokonaisvaltainen onnistuja oli myös HIFK:n Teemu Turunen, joka tosin kärsi sen verran loukkaantumisista, että menetti vain sen tähden sauman taistella koko pistepörssin voitosta.

Maalivahtien parhaimmisto oli nuorten miesten näytöstä läpi linjan: Kärppien Justus Annunen, Ilveksen Lucas Dostal ja Lukon Lassi Lehtinen kiskoivat läpi kauden parhaalla torjuntaprosentilla. Heistä Dostál oli kaikkein kovin luu pelattuaan eniten, 43 matsia.

Puolustajista ulkomaalaiset KooKoon Matthew Caito ja TPS:n Henrik Larsson olivat ilahduttavan tehokkaita hyökkäyssuuntaan ja Kärppien Jakub Krejcik oli koko Liigan parhaita, ellei jopa paras pakki.

Erotuomarit kuuluvat onnistujiin

Ja, tosi sanoen, pelin tärkeä osapuoli erotuomarit kuuluivat koronakauden onnistujiin. Minulle tästä kielii erikoisella tavalla muun muassa se, että järjestelmä tulee jatkossa aivan hyvin toimeen kaikkien aikojen parasta erotuomaria Jari Levosta. Huikea Levonen oli viimeinen, joka erottui joukosta persoonallaan. Nyt on edistytty siinä, ettei tuomaritoiminnassa kyse ole enää vain yksilöllisestä osaamisesta, vaan koko porukka on tasalaatuisesti hienosti ajan tasalla.

Oman lukunsa ovat päähän kohdistuneet taklaukset. Ne olivat koronakauden kokonaiskuvaa synkentävä seikka. Niin synkentävä, että se aihe vaatii oman kolumninsa.

Lue myös:

    Uusimmat