Sihvonen: Pasi Nurminen, minkä teit Pelicansille! – "Ville Niemisen konseptit hujan hajan"

9:48
Videolla kuvaa lauantain SM-liigakierrokselta.

MTV Urheilun asiantuntija Petteri Sihvonen kirjoittaa hämillään ja ymmyrkäisenä Pelicansista, jossa omistaja-apuvalmentaja Pasi Nurminen jätti tehtävänsä kesken kaiken. Seuralta ei voi enää tietää, mitä odottaa. Kaikki on mahdollista. Juuri nyt merkit eivät ole kovin häävit.

Anteeksi vain, Pelicans ja herra Pasi Nurminen. Minä en pitkän jääkiekkokokemukseni jälkeen usko selitystä, jonka nojalla apuvalmentaja Nurminen jätti leikin kesken lokakuussa. Toisaalta se, mitä uskon, mitä en, on sivuseikka.

Virallisesti Pelicansin sivuilla oli asiaa koskien Nurmisen lausunto:

”Kyseessä on alkukauden aikana kypsynyt päätös. En koe olevani siinä tilassa, että pystyn auttamaan joukkuetta päivittäisessä tekemisessä. Minulla on pitkä ura valmentajana takana ja nyt en vain ole enää löytänyt siihen vaadittavaa paloa ja intohimoa. Neljä ja puoli vuotta olen työskennellyt yhtäjaksoisesti Pelicansin valmentajana, ja koen että olen sen oman tietotaidon tuonne ympärilleni levittänyt, jotta voin jäädä sivuun levollisin mielin.”

Ei tällaisia päätöksiä ”kypsytellä” alkukauden aikana. Ei laivasta hypätä noin vain. Teko on epäammatillinen, osin jopa häpeällinen – ellei sitten taustalla ole jotain aivan muita syitä jäädä sivuun.

Oma lukunsa on se, ettei Pelicansin osaaminen tiedottamisessa ole häävi. Niemisen päävalmentajakaudella on töpeksitty ensin Niemisen alkuperäisen sopimuksen muodon ja pituuden julkaisemisen ja myöhemmän sen kommentoinnin kanssa sekä viime kaudella seura oli suorastaan sekaisin ulostuloissaan, kun mediat kyselivät Niemisen jatkon perään.

Niemisen pelikirja

Uusi komento ja järjestys Pelicansin vaihtoaitiossa ensimmäisessä ottelussa SaiPaa vastaan hämmensi minut. Hyökkääjien takana operoi – nyt selvästi rauhoittunut, mutta vielä JYP-vieraspelissä pelaajapenkin edessä Rauno Korven tapaan välillä teutaroinut – päävalmentaja Nieminen. Keskellä valmensi joukkueenjohtaja ja maalivahtivalmentaja Arttu Lipsanen. Ja – raato soikoon! – pakkien takana ohjeineen huitoi ja ylivalmensi fysiikkavalmentaja Tommi Pärmäkoski.

Tuolle valmennuskoplalle en ennusta hyvää tulevaisuutta jääkiekkoilussa, etenkin kun Pelicansin pelitapa SaiPaa vastaan oli suorastaan kamala. Pelicans housui ja hosui SaiPaa vastaan, hätäili hyökkäyksiä pystyyn eikä kyennyt juurikaan ilman päätykiekkoa hyökkäämään lappeenrantalaisten siniviivan yli. Eikä sitä enää soisi näkevänsä 2019 pölhökustaan prässiä myöhässä vastustajan maalin taakse, nyt sitä viljeli sekä Pelicans että SaiPa.

Perkaisin kyseisellä pelikierroksella tiheämmällä kammalla kaksi peliä: Pelicans vs. SaiPa ja Tappara vs. HPK. Aivan kuin Lahdessa olisi paiskottu jotain Mestis-lätkää – anteeksi vain Mestis-joukkueet, en halua pilkata, voihan olla, että Mestiksessä pelataan paremmin kuin Pelicans ja SaiPa pelasivat – ja Tampereen ottelussa pelattiin laadukasta Liigan arvoista jääkiekkoa.

Nurminen on poissa

Olen monesta eri syystä seurannut Ville Niemisen valmennusuran alkutaivalta poikkeuksellisen tarkasti.

Vaikka olen ollut kriittinen monella tapaa Pasi Nurmisen omistajavalmentajaroolia kohtaan Pelicansissa, keksihän Nurminen yhdessä Petri Matikaisen kanssa jääkiekkoilun pelinä lopullisesti uudestaan, hah; ja he pitivät eräänlaista pelaajien ihmislaboratoriota kahdestaan Lahdessa, mutta tätä uuttaa asetelmaa, jossa Nurminen on poissa, en pidä hyvänä näin äkkiseltään.

Aivan kuin Nieminen olisi voinut leikkiä ja hullutella päävalmentajan roolia siitä omistaja-Nurmisen suojista, kyljestä. Kun Pelicansilla on vähänkin kulkenut, Niemisen lausunnot ovat lähteneet laukalle, ja kansa on saanut viihdettä yllin kyllin. Niemisellä on vielä pitkä matka valmentajaksi. Näyttäisi, että hänen on mahdoton tulla toimeen ja pysyä nahoissaan voittojen hetkellä.

Nurmisen tiedetään – niin on julkisesti kerrottu – vetäneen päävalmentaja Niemisen sijaan Pelicansin pelitapaharjoitteet, vastanneen pelitavasta, joka on mukaillut Meidän peliä ja on toden totta ollut hämmentävällä tavalla jotain ihan muuta kuin Nurmisen ja Matikaisen ”lopullinen uusi jääkiekko”. Yhtä kaikki, onko Pelicans nyt organisaationa valmis, että sillä on päävalmentaja, joka vasta nyt, yhden kauden ja kuukauden jälkeen vastaa myös pelitavan valmentamisesta?

Enää puuttuu, sarkastisesti ilmaisten, että Pelicansin piiristä valuisi tietoa, että Pärmäkoski on pelitapapuikoissa. No, ei sentään, kai.

Joka tapauksessa Pelicans pelasi hyvin sekavasti ja turhaan ikään kuin pelillistä kaaostaan taistelulla ja kiirehtimisellä kompensoiden SaiPaa vastaan. Sehän sopi oikeastaan vain puolustuspelikirjaan nojaavalle Tero Lehterän SaiPalle kuin nenä päähän.

Jos päävalmentaja Niemisen taival Pelicansin peräsimessä on ollut kaikkea muuta kuin tasaista valmennussuorittamista, nyt Nurmisen mentyä hänen konseptinsa näyttäisi olevan jopa enemmän vaiheessa ja hujan hajan.

Vaan toki asian voi kääntää myös niin, ettei Niemisen olisi koskaan pitänyt mennä Pelicansiin päävalmentajaksi. Seurassa on liian monta omasta mielestään huippukokkia soppaa hämmentämässä.

Mitä Pelicansilta voi odottaa?

Nurmisen jälkeisen ajan toinen matsi, eilen TPS:ää vastaan, oli Pelicansilta ehkä aavistuksen parempaa pelaamista, mutta itseluottamuksensa menettäneet turkulaiset eivät ole kunnollinen mittari lahtelaisille.

Jälleen pelin yleistaso on vaatimaton. Tekee oikein pahaa katsoa, kun kaksi joukkuetta hyökkää ja puolustaa liki jokaisen hyökkäyksen ja liki jokaisen puolustuksen kuin viimeistä päivää. Ehkä Pelicans oli tässä suhteessa kuitenkin hieman rennompi ja voitti sitä kautta TPS:n.

Vaikka kuinka yritän nähdä Pelicansin toiminnassa punaista toimivaa lankaa, ei se minulta onnistu.

Matikaisen ja Nurmisen kaksikon aikakausi päättyi lopulta sekaannukseen. Ville Niemisen vetovuorolta olisi odottanut olosuhteen jonkinlaista tasaantumista, mutta mitä vielä. On käynyt päinvastoin.

Kun Pasi Nurminen ilmoitti, että hän voi ”jäädä sivuun levollisin mielin”, saattoi se sittenkin olla häneltä täsmällinen henkilökohtainen totuus. Kun ihminen jää sivuun jostain kaoottisesta kokonaisuudesta, voi mieli hyvinkin olla levollinen. Siis jos taustalla ei ole jotain yhtä ja toista huhuttua muuta.

Sen sijaan lahtelainen jääkiekkoilu ei ole saletisti levollisessa tilassa. Jalkeilla on sinänsä juuri nyt varsin hyvä urheilujohtaja Janne Laukkasen kokoama joukkue, mutta muutoin jätkät johtoportaassa ovat sotkeneet seuran askelmerkit pahan kerran.

Lisää aiheesta

    Uusimmat

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja