Kolmanneksi yleisin akuutin vatsakivun aiheuttaja, sappikivitauti, on harvoin hengenvaarallinen sairaus. Oireiden vaikeusaste määrittelee sen, miten sappikiviä hoidetaan. Tuskaista vaivaa on myös mahdollista ennaltaehkäistä omilla elintavoillaan.
Sappikivitauti on varsin yleinen sairaus, jota esiintyy 10–20 prosentilla aikuisväestöstä. Iän kertyessä sappikivitauti yleistyy, ja yli 80-vuotiaista sappikiviä löytyy jo lähes puolelta. Sappikivitauti on kolmanneksi yleisin akuutin vatsakivun aiheuttaja, mutta se johtaa vain harvoin kuolemaan.
Vatsakipu johtuu sappikohtauksesta, jonka saavat aikaan sappirakossa olevat sappikivet. Sappikiviä syntyy, kun sapen ainesosat kiteytyvät sappirakossa seisovassa sappinesteessä. Sappikivien syntymisen riskiä kasvattavat ikä, sukurasitus, lihavuus ja sappirakon tyhjenemishäiriöt, mutta myös esimerkiksi naissukupuoli sekä nopea laihtuminen.
LUE MYÖS: Viisi tavallista vatsavaivaa – milloin niistä pitää huolestua?
Gastroenterologisen kirurgian erikoislääkäri Taina Nykänen Mehiläisestä kertoo, että sappikiviä syntyy aineenvaihdunnallisista syistä, kun sappineste on ylisaturoitunut kolesterolilla tai bilirubiinilla.
– Kolesterolikiviä muodostuu, kun kolesterolia erittyy sappeen ylenmäärin ja se alkaa kiteytyä. Kolesterolin eritys sappeen on lisääntynyt lihavilla. Myös estrogeeni lisää kolesterolin eritystä. Laihdutuksen yhteydessä elimistöstä taas vapautuu nopeasti kolesterolia, mikä voi johtaa kolesterolikivien syntyyn.
Sappikivitaudin voi jakaa kolmeen luokkaan. Oireettomassa sappikivitaudissa oireettomat kivet todetaan sattumalöydöksenä. Jopa 70 prosenttia sappikivistä on oireettomia. Oireisessa sappikivitaudissa mahakipu iskee tyypillisesti ruokailun jälkeen. Komplisoituneessa sappikivitaudissa sappikivet ovat ehtineet saamaan aikaan sappirakon tulehduksen tai tukkimaan sappitiet aiheuttaen keltaisuuden tai haima- tai sappitietulehduksen.



