Jos kakkaamisen jälkeen paperiin jää verta tai ulosteen seassa näkyy verta, täytyy syy aina selvittää. Myös kolonoskopia eli paksusuolen tähystys voi olla tarpeen. Näin tutkimus toteutetaan.
Verensekainen uloste, kirkas veri ulosteessa tai paperiin pyyhkiessä tuleva veri ovat oireita, jotka monet kuittaavat peräpukamien aiheuttamaksi.
Näin ei kuitenkaan tulisi koskaan olettaa, sanoo gastroenterologisen kirurgian erikoislääkäri Taina Nykänen Mehiläisestä.
– Sellaista päätelmää ei saa tehdä ennen kuin vakavammat syyt on poissuljettu.
Oireiden taustalla voi peräpukamien ja peräaukon haavauman lisäksi olla esimerkiksi tulehduksellinen suolistosairaus tai kasvain.
Mikäli tutkimuksissa nähdään vuotavat pukamat tai peräaukon haavauma, harkitsee lääkäri potilaan riskitekijät huomioiden tähystyksen tarpeen.
Jos peräaukolla ei näy ilmeistä hyvänlaatuista vuodon aiheuttajaa, on kolonoskopiaan eli paksusuolen tähystykseen erityisen painava syy.
Verenvuodon lisäksi kolonoskopialle voi olla aihetta, jos todetaan epäselvä anemia ilman näkyvää verenvuotoa.
Myös pitkittynyt ripuli tai muut suolen toiminnan muutokset, kuten uusi ummetusoire, voivat olla syy kolonoskopialle.
Lisäksi kolonoskopiatutkimuksia tehdään osana vuonna 2022 Suomessa käynnistyneitä paksusuolensyöpäseulontoja. Seulontakutsu lähetetään kaikille 60–69-vuotiaille.
Seulonta laajenee vähitellen niin, että lopulta seulontaan kutsutaan kaikki 56–74-vuotiaat kahden vuoden välein, koska suolistosyöpä on yleisin tässä ikäryhmässä.
– Syöpää seulotaan ulostenäytteestä. Mikäli näytteestä löytyy verta, tehdään tähystystutkimus, Nykänen kertoo.
Tähystystutkimuksia tehdään myös seurantatarkoituksessa esimerkiksi paksu- ja peräsuolen syövän leikkaushoidon jälkeen tai jos potilaalta poistetaan paksu- tai peräsuolesta polyyppeja ja halutaan varmistua, ettei niitä kehity myöhemmin lisää.
– On ehdottoman tärkeää noudattaa ohjeita, sillä suoleen jäänyt siemenkasa voi peittää alleen esimerkiksi polyypin tai tukkia tähystimen, jolloin tutkimus voidaan joutua keskeyttämään ja sopimaan uusi aika.
Muutamia tunteja ennen tähystystutkimusta täytyy juoda suolen tyhjentävä neste, joka saa suolen tyhjenemään voimallisesti.
– Suolen pitää olla täysin tyhjä ennen tähystystä, muuten emme saa kunnon näkymää.
Tutkimukseen varataan aikaa 45–60 minuuttia. Siinä tutkitaan peräsuoli, paksusuoli sekä ohutsuolen loppuosa.
Kolonoskopia tehdään taipuisalla tähystimellä. Tähystin on ohut letku, jonka päässä on kamera.
Tutkimuspöydän vierellä on monitori, josta tähystävä lääkäri ja avustaja tarkkailevat näkymää. Myös potilas itse voi halutessaan katsella löydöksiä.
– Valtaosa kolonoskopioista onnistuu ilman lääkitystä hyvän potilasinformaation jälkeen. Jos on tarvetta, voidaan potilaalle antaa kevyitä kipua lievittäviä ja rauhoittavia lääkkeitä.
– Naapurin tai netin keskustelupalstojen tarinoihin tutkimuksen kivuliaisuudesta ei kannata luottaa. Etukäteen ei voi tietää, miltä tutkimus tuntuu, sillä se on aina yksilöllistä, Nykänen muistuttaa.
Hänen mukaansa valtaosa potilaista kokee kolonoskopian epämiellyttävänä, mutta ei kivuliaana tutkimuksena.
Siihen, miltä tutkimus kustakin tuntuu, vaikuttaa potilaan anatomia, lääkärin kokemus ja se, miten tutkimus juuri sinä päivänä onnistuu.
– Tutkimuksen aikana suoleen pumpataan hiilidioksidia, jolla lisätään näkyvyyttä. Tämä voi aiheuttaa venytyskipua ja moni potilas kiusaantuu, kun kaasua karkaa tutkimuksen aikana ja joutuu paukuttelemaan.
– Se on vain tutkimukseen kuuluvaa suoleen pumpattua kaasua, ei sitä tarvitse hävetä, Nykänen rohkaisee.
Juttu on julkaistu ensimmäisen kerran marraskuussa 2024.
Katso myös: Oletko kakannut aina väärin? Katso oikea asento videolta
0:18Videolla fysioterapeutti Mirka Katajisto konkretisoi, miten vessapaperirullat voivat toimia kakkajakkaran korvaajina.
Nelli Hyttinen on MTV Uutisten terveys- ja hyvinvointitoimittaja.
Hyttisen intohimo ovat tutkivalla otteella toimitetut juttukokonaisuudet, jotka käsittelevät lääketieteen ilmiöitä ja ihmisten kokemustarinoita.
Hyttinen on erityisen kiinnostunut seksuaaliterveysaiheista, mutta hän on yhtä lailla valmis selvittämään, mitkä ravitsemus- tai treenivinkit kannattaa ohittaa ja mihin kannattaa panostaa.
Hyttisen työnjälkeä voi nähdä myös TV-ruudussa ja Katsomossa, sillä hän juontaa Terveysmyytit-sarjaa ja toimittaa Asian ytimessä -dokumentteja.
Onko sinulla terveys- tai hyvinvointiaiheinen juttuvinkki? Laita se Nellille sähköpostiin (alla).
