Toinen rokoteannos kymmenkertaistaa puolustusvasteemme vakavaa koronavirustartuntaa vastaan.
Rokotetutkimuskeskuksen johtaja Mika Rämet avasi MTV Uutisille tarkasti prosessin, joka lähtee käyntiin elimistössämme koronarokotteen saatuamme.
Ensimmäisen rokoteannoksen avulla kehomme puolustussolut oppivat reagoimaan koronaviruksen piikkiproteiiniin.
Myös koronarokotteissa olevaa viruksen piikkiproteiinia kutsutaan antigeeniksi. Antigeeni on mikä tahansa molekyyli, joka aiheuttaa elimistössä immuunivasteen.
Ensimmäisestä rokoteannoksesta kehoomme jää niin sanottuja muistisoluja. Muistisolut kehittyvät koronarokotteen antigeenien takia.
– Muistisolujen tehtävä on vahtia, jos keho törmää uudestaan samanlaiseen virukseen, Rämet avaa.
Rämet jatkaa kuvaillen kuinka kehomme alkavat tuottamaan lisää vasta-aineita, jos muistisolut havaitsevat viruksen elimistössämme.
Variantti lisää toisen annoksen merkitystä
Vasta-aineiden lisääntyessä soluvälitteinen immuunivasteemme paranee.
Jo ensimmäisellä rokoteannoksella saadaan hyvä suoja vakavaa tautia vastaan, mutta toisella rokoteannoksella päästään 90 prosentin suojatehoon.