Rokotejohtaja kertoo, mitä kehossamme tapahtuu koronarokotteen seurauksena – “Erityisesti delta-variantin suhteen toinen rokoteannos vaikuttaa olevan todella tärkeä”

Toinen rokoteannos kymmenkertaistaa puolustusvasteemme vakavaa koronavirustartuntaa vastaan.

Rokotetutkimuskeskuksen johtaja Mika Rämet avasi MTV Uutisille tarkasti prosessin, joka lähtee käyntiin elimistössämme koronarokotteen saatuamme.

Ensimmäisen rokoteannoksen avulla kehomme puolustussolut oppivat reagoimaan koronaviruksen piikkiproteiiniin. 

Myös koronarokotteissa olevaa viruksen piikkiproteiinia kutsutaan antigeeniksi. Antigeeni on mikä tahansa molekyyli, joka aiheuttaa elimistössä immuunivasteen.

Ensimmäisestä rokoteannoksesta kehoomme jää niin sanottuja muistisoluja. Muistisolut kehittyvät koronarokotteen antigeenien takia.

– Muistisolujen tehtävä on vahtia, jos keho törmää uudestaan samanlaiseen virukseen, Rämet avaa.

Rämet jatkaa kuvaillen kuinka kehomme alkavat tuottamaan lisää vasta-aineita, jos muistisolut havaitsevat viruksen elimistössämme.

Variantti lisää toisen annoksen merkitystä

Vasta-aineiden lisääntyessä soluvälitteinen immuunivasteemme paranee.

Jo ensimmäisellä rokoteannoksella saadaan hyvä suoja vakavaa tautia vastaan, mutta toisella rokoteannoksella päästään 90 prosentin suojatehoon.

– Erityisesti delta-variantin suhteen toinen rokoteannos vaikuttaa olevan todella tärkeä, Rämet painottaa.

Toinen annos ei kaksinkertaista puolustusvastettamme vakavaa tautia vastaan, kuten maalaisjärjellä ajateltuna voisi luulla. Vaikutus on sen sijaan paljon suurempi.

Rämetin mukaan kehomme vasta-ainetasot kymmenkertaistuvat toisen rokoteannoksen ansiosta.

Rämet tähdentää, että sillä on huomattavan vähän merkitystä, onko annosväli 8, 10 vai 12 viikkoa.

– Kaikkien kannattaa se ehdottomasti ottaa, Rämet kehottaa.

Lue myös:

    Uusimmat

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja