Jatkuva flunssa riivaa osaa suomalaisista varsinkin kylminä kuukausina. Flunssakierteen taustalla on usein se, että hengitysteiden limakalvot eivät ole vielä toipuneet edellisen flunssan aiheuttamasta ärsytyksestä seuraavan viruksen jo ilmaantuessa.
Flunssasta toipuminen on voinut pitkittyä esimerkiksi vähäisen levon vuoksi. Myös tupakointi, yleiskuntoa heikentävät sairaudet, stressi sekä huono fyysinen kunto voivat altistaa flunssalle, kertoo yleislääketieteen erikoislääkäri Jaakko Halonen Terveystalosta.
– Joskus myös ulkoiset hengitysteitä ärsyttävät tekijät, kuten jatkuva altistuminen pölylle tai kemikaaleille, voivat ylläpitää flunssakierrettä ja lisätä uusien hengitystieinfektioiden riskiä, Halonen toteaa.
Ihmiset altistuvat sairauksille jatkuvasti
Tampereen ylipistollisen sairaalan epidemiologin Sirpa Räsäsen mukaan toistuvat flunssat johtuvat usein yksinkertaisuudessaan siitä, että ihminen vain jatkuvasti altistuu tarttuville taudeille esimerkiksi työssään lasten parissa tai kotonaan – etenkin jos perheessä on 1–3-vuotiaita lapsia. Toisaalta ajan myötä vastustuskyky kehittyy, ja lasten parissa työskentelevillä sairastelu muuttuukin yleensä vuosien mittaan keskimääräistä harvinaisemmaksi.
Mehiläisen yleislääketieteen erikoislääkäri Ari Rosenvall kertoo, että taipumus allergiseen nuhaan on usein yhteydessä myös voimakkaampaan flunssa-alttiuteen. Taustalla voi olla myös rakenteellisia tekijöitä kuten poskiontelotiehyiden ahtaus.
– Tyypillisempää on kuitenkin se, että jokin infektiopesäke, kuten poskiontelotulehdus, on jäänyt hoitamatta. Myös suusta voi löytyä tulehdus, joka altistaa sairastelulle, ja ruokatorventulehdus saattaa aiheuttaa jatkuvaa ärsytystä nielussa.
Lue myös: Flunssapöpöjen juhlakausi on täydessä vauhdissa, mutta potilasruuhkia ei näy – influenssaepidemia odottanee ensi vuoteen
Joillakin luonnostaan parempi vastustuskyky
Räsäsen mukaan aikuiset sairastavat flunssan keskimäärin 2–4 kertaa vuodessa. Vuosittaiset erot voivat kuitenkin olla hyvinkin suuria.
– Joinakin vuosina viruksia on ikään kuin tarjolla enemmän, jolloin aikuinenkin voi sairastaa vuoden aikana vaikkapa kahdeksan flunssaa ilman sen kummempaa syytä. Jos aikuiselle alkaa kertyä useita antibioottikuuria vaativia infektioita vuodessa, kannattaa asiaa selvittää tarkemmin.
Halosen mukaan joillakin ihmisillä on luonnostaan parempi vastustuskyky kuin toisilla. Vastustuskykyä voivat heikentää esimerkiksi toistuvat antibioottihoidot tai muut lääkitykset kuten kortisonihoito. Monipuolisella ravinnolla, aktiivisella liikkumisella sekä riittävällä levolla, voi ehkäistä flunssaoireilua.
– Yksipuolinen ruokavalio ja yksittäisten keskeisten ravintoaineiden, kuten D-vitamiinin, merkittävä puute voivat vaikuttaa vastustuskykyyn, Halonen kertoo.
Rosenvallin mukaan puutostiloista johtuvat sairastelut ovat tänä päivänä harvinaisia ja esimerkiksi liiallinen raudansaanti voi jopa lisätä alttiutta ylähengitystieinfektioihin.
– Jos immuunipuolustusjärjestelmässä on jotakin selkeästi vialla, ovat myös sairastelut tällöin usein poikkeavia kuten selvästi tavallista vaikeampia.
Jopa 10 flunssaa vuodessa on normaalia pikkulapsille
Päiväkoti-ikäiset lapset voivat sairastaa jopa 8–10 hengitystieinfektiota vuodessa.
– Lapsilla vastustuskyky ei ole vielä aikuisen tasolla, ja se kehittyy vasta taudeille altistumisen myötä.
Rosenvall sanoo, että lasten toistuvat sairastelut ovat siinäkin mielessä tärkeitä, että jos vastustuskyky ei pääse kehittymään kunnolla, se voi suuntautua ikään kuin väärin ja aiheuttaa esimerkiksi allergioita. Myös lapsilla flunssa-alttiuteen liittyy lisäksi yksilöllisiä eroja. Toiset yksinkertaisesti sairastelevat enemmän.
Rosenvallin mukaan tyypillisimpiä lasten sairauksia ovat nimenomaan virusten aiheuttamat ylähengitystieinfektiot. Yleisiä ovat myös virusten aiheuttamat vatsataudit sekä tietyt iho-oireita aiheuttavat rokot, kuten entero- ja parvorokko.
Halonen lisää, että etenkin välikorvan tulehdus on tyypillinen pienillä lapsilla toistuva infektio. Tämä liittyy ylähengitysteiden ahtaisiin rakenteisiin.