Vuokralaisen vuokrasuhde päättyi kesäkuussa 2022, mutta vuokranantaja ei palauttanut vakuutta. Kuvituskuva.Shutterstock
Julkaistu 02.08.2025 13:15
Hannakaisa Taskinen
hannakaisa.taskinen@mtv.fi
Vuokranantaja ei halunnut palauttaa vuokravakuutta vuokrasopimuksen päätyttyä.
Kuluttajariitalautakunnan pöydälle tuli tapaus, jossa vuokralainen ei saanut vuokranantajalta takaisin maksamaansa vuokravakuutta.
Vuokranantaja vetosi muun muassa riittämättömään loppusiivoukseen sekä rikkoutuneisiin kalusteisiin.
Vuokralaisen mielestä vuokravakuuden pidättämiselle ei ollut perusteluja
62-neliöisessä kaksiossa Sipoossa jo vuodesta 2017 asunut vuokralainen vuokrasi asunnon uudelleen uudelta vuokranantajalta toukokuusta 2021 eteenpäin.
Rivitaloasunnon vuokraksi sovittiin 880 euroa kuukaudessa ja vakuudeksi 1 580 euroa. Vuokrasuhde päättyi kesäkuun lopussa seuraavana vuonna.
Mikä on vakuus?
Vakuus on pantti, jonka useimmiten vuokralainen antaa vuokranantajan haltuun vuokranmaksun ja huoneiston hyvän hoidon turvaamiseksi. Vakuus palautetaan vuokralaiselle vuokrasuhteen päättyessä.
Jos vuokranantaja pidättää vakuutta vuokrasuhteen päättyessä, hänen tulee yksilöidä, mihin tarkoitukseen vakuutta on käytetty ja lisäksi esittää perusteet vakuuden käytöstä.
Vuokralainen vaati, että vuokranantaja palauttaisi hänelle 1 300 euroa aiheettomasti pidätettyä vuokravakuutta sekä maksaisi sata euroa korvausta avaimeen liittyvästä sopimusrikkomuksesta, sillä vuokranantaja oli luovuttanut avaimen uudelle vuokralaiselle vuokra-aikana.
Vuokralaisen mielestä vakuuden pidättämiselle ei ollut perustetta. Sen hän myönsi, että lampun, pyyhetelineen ja joidenkin muiden kustannuksen veloittaminen oli perusteltua, ja että kohtuullinen korvaus siivouksesta olisi 200 euroa.
Vuokralaisen mielestä asunto oli vain osittain huolimattomasti siivottu. Lopputarkastuksessa vuokranantaja mainitsi vain, että osa keittiön kaapeista oli pyyhkimättä ja pakastimen lokeroiden alla oli murusia. Vuokralainen myöntää, ettei välttämättä huomannut kaikkia koiran jätöksiä pihamaalla.
Vuokralainen koki, että asunto oli ollut käytetyssä kunnossa jo hänen sinne alun perin muuttaessaan. Esimerkiki vessan lavuaarissa oli jo silloin halkeama.
Alkuperäisessä vuonna 2017 tehdyssä vuokrasopimuksessa ei kielletty reikien tekoa seiniin. Niinpä vuokralainen oli tehnyt muuttaessaan pienet reiät kylpyhuoneeseen seinäkoreille. Uuden vuokranantajan mukaan reiät ovat rikkoneet vesieristeet.
Vuokranantaja moitti puhdistamatonta liesituulettimen suodatinta, sillä vuokranantaja joutui kustantamaan uuden suodattimen. Vuokralainen kuitenkin huomauttaa, että suodatinta oli kyllä puhdistettu, mutta lopulta se ei enää puhdistunut kunnolla. Hänen mukaansa sitä ei uusittu kertaakaan hänen siellä asuessaan, vaikka se pitäisi uusia vuosittain.
Vuokralainen kiisti myös monet muut vauriot, joista vuokranantaja häntä syytti.
Sen lisäksi, että vuokranantaja kiisti vuokralaisen vaatimuksen, vuokralaisen vaadittiin korvaavan uusittavan irtaimiston ja vakuuden erotuksen eli 461 euroa. Vuokranantaja myös piti vuokralaisen vaatimusta vanhentuneena, sillä se oli tehty vasta vuosi vuokrasuhteen päättymisestä.
Vuokranantajan mukaan esimerkiksi loppusiivousta ei oltu tehty asianmukaisesti, ja piha oli jätetty siistimättä. Vuokranantaja joutui maksamaan seuraavalle vuokralaiselle siivouksesta 400 euroa.
Vuokralainen oli aiemmin tehny vuokrasopimuksen edellisen vuokranantajan kanssa. Kuvituskuva.All Over Press
Vuokralaisen aiempaan vuokrasopimukseen oli kirjattu, että asunto on hyvässä kunnossa, eikä vuokralainen ollut ilmoittanut vuokranantajille pintojen rikkoutumisesta. Myös esimerkiksi eteisen ovi oli rikki, vaikka se oli uusittu juuri ennen vuokralaisen muuttoa.
Vuokranantajan mukaan vuokralainen oli siivouksen laiminlyömällä aiheuttanut asuntoon myös tuholaisongelman.
Kuluttajariitalautakunnan mukaan vuokralaisen vaatimus ei ollut vanhentunut, sillä asuinhuoneiston vuokrauksesta annetussa laissa ei ole asetettu aikarajaa vuokravakuutta koskevan maksuvaatimuksen esittämiselle.
Lautakunta katsoikin, että asiaa on arvioitava velan vanhentumisesta annetun lain 1 §:n mukaisesti. Sen mukaan velalla tarkoitetaan rahavelkaa sekä muita velvoitteita. Lain 4 §:n mukaisesti velka vanhentuu kolmessa vuodessa, ellei vanhentumista ole sitä ennen katkaistu.
Vuokralaisen on hoidettava huoneistoa huolellisesti, mutta tavanomaisesta kulumisesta hän ei ole vastuussa. Lisäksi vuokralainen on velvollinen korvaamaan vuokranantajalle vahingon, jonka vuokralainen tahallisesti taikka laiminlyönnillään tai muulla huolimattomuudellaan aiheuttaa huoneistolle.
Seinien ja kalusteiden vahinkoja ei osoitettu vuokralaisen viaksi
Tässä tapauksessa vuokralainen myönsi, että loppusiivous oli jäänyt osittain vaiheeseen. Lautakunta katsoo, etä vuokravakuuden pidättämiseen 400 euron siivouskulujen osalta on näytetty olevan peruste.
Sen sijaan vuokralaisen väitetysti aiheuttamista vahingoista todistustaakka on vuokranantajalla. Vuokrasopimukseen oli kirjattu, että huoneisto on hyvässä kunnossa, mutta huoneistossa ei järjestetty vuokrasuhteen alkaessa tai päättyessä yhteistä dokumentoitua tarkastusta, jossa huoneiston kunto olisi todettu. Kuluttajariitalautakunta ei saanut muutakaan selvitystä vuokra-asunnon kunnosta ennen vuokrasuhteen alkamista.
Lautakunta katsookin jääneen näyttämättä, että vuokralainen olisi aiheuttanut vuokranantajan väittämät vahingot kylpyhuoneen seinien ja kalusteiden osalta.
Kylpyhuoneen vedeneristeen rikkovien reikien tekemiseen sen sijaan olisi lautakunnan näkemyksen mukaan pitänyt kysyä lupa vuokranantajalta, vaikka aiemmassa vuokrasopimuksessa ei reikien tekemistä oltu nimenomaan kielletty. Tältä osin vuokralainen on lautakunnan mukaan velvollinen korvaamaan reikien paikkauksesta vuokranantajalle 50 euroa.
Liesituulettimen suodattimen osalta lautakunta arvioi, että kohtuullinen puhdistuskulu vuokralaiselta vuokranantajalle on 20 euroa.
Näin puhdistat liesituulettimen suodattimen. Juttu jatkuu videon alla.
1:20Likainen liesituuletin on myös paloriski. Katso, miten puhdistat suodattimen helposti!
Eteisen välioven uusimisesta ei toimitettu lautakunnalle selvitystä, ja vuokralainen on kiistänyt aiheuttaneensa vauriot. Lautakunta katsoo, ettei ole näytetty toteen, että vauriot olisivat vuokralaisen tekemiä.
Lautakunta katsoi myös jääneen näyttämättä, että vuokralainen olisi aiheuttanut tuholaisongelman.
Vuokranantaja ei lausunnossaan kommentoinut avaimen luovutusta uudelle vuokralaiselle, mutta lautakunta katsoi, ettei vuokralaisen vaatimalle sadan euron korvaukselle ollut perusteita.
Lautakunnan päätös yksimielinen
Kaiken kaikkiaan lautakunta katsoi, että ainoat toteen näytetyt vuokralaisen aiheuttamat vahingot ovat siivouskulut (400 euora), kylpyhuoneen reikien paikkauskulut (50 euroa) ja liesituulettilmen puhdistuskulut (20 euroa).
Tämän lisäksi vuokralainen on hyväksynyt, että vakuudesta pidätetään 80 euroa.
Lautakunta toteaa yksimielisessä kesäkuussa 2025 annetussa päätöksessään, että vakuus tulee palauttaa vuokralaiselle 1 030 euron osalta.
