Vuokra-asuntojen lopputarkastus puhuttaa – loppusiivous ei välttämättä ole riittävä, jos uuni jää pesemättä

Suomessa suurin osa asuntojen vuokrasuhteista päättyy ongelmitta. Vuokralainen siivoaa huolellisesti omat jälkensä, eikä vuokra-asunto ole vahingoittunut.

Jos vuokranantaja joutuu pidättämään vuokravakuuden tai osan siitä, taustalla korostuvat kolme syytä. Yleisin niistä on loppusiivouksen laiminlyönti kokonaan tai osittain: esimerkiksi uuni tai ikkunat ovat voineet jäädä pesemättä, kertoo Suomen Vuokranantajat ry:n lakiasiainjohtaja Tarik Ahsanullah.

– Sitten ovat isommat vahingot: esimerkiksi pinnoille on tullut selvästi tavanomaisen kulumisen ylittäviä vaurioita, kuten joku suurempi naarmu. Lisäksi on jonkin verran sellaisia tapauksia, joissa vuokralainen on tehnyt luvatta muutostöitä asunnossa. Jos näistä ei ole sovittu vuokranantajan kanssa etukäteen, ne katsotaan vaurioiksi vuokrasuhteen päättyessä.

Vuokranantajat ry:n toissavuotisen kyselyn perusteella neljäsosa yksityisistä vuokranantajista oli joutunut pidättämään koko vuokravakuuden tai osan siitä viimeisimmän vuokrasuhteensa jälkeen. Puolet näistä tapauksista liittyi asunnon kuntoon. Muita syitä olivat esimerkiksi maksamattomat vuokrat.

Kyselyyn osallistui noin 2 500 Vuokranantajat ry:n jäsentä.

Ahsanullah arvioi, että jos kysymys olisi koskenut myös vuokranantajien aiempia vuokrasuhteita, asuntojen kuntoon liittyviä ongelmia olisi käynyt ilmi selvästi enemmän.

Vuokralaiset ry:n neuvontaan tulee suuri määrä vuokrasuhteita koskevia puheluja. Vähintään kolmasosa puheluista koskee asunnon lopputarkastusta ja vuokravakuuden palauttamista, arvioi järjestön toiminnanjohtaja Anne Viita.

– Tällaiset yhteydenotot ovat olleet hieman yleistymään päin. Näkemyksemme on, että aina kun talous tiukkenee, kaikki ovat erityisen tarkkoja rahoistaan, Viita toteaa.

Asunnon "tuhoaminen" on todella harvinaista

Kun vuokrasuhteen päättymisen jälkeisiä ongelmia käsitellään kuluttajariitalautakunnassa, Viidan mukaan tapaukset jakautuvat niin, että arviolta puolet todetaan vuokranantajan ja puolet vuokralaisen eduksi.

– Vuokranantajilla on joskus hiukan hakusessa se suuruusluokka, mitä jonkun asian korjaaminen maksaa. Myös yhteydenotto hoidetaan monesti huonosti. Vuokranantaja saattaa laittaa ainoastaan viestin, että en palauta vuokravakuutta. Tämähän tietysti herättää vastareaktion, että nyt vakuus on pidätetty aiheettomasti, vaikka taustalla olisi oikea syy. Monen tilanteen voisi hoitaa ilman kuluttajariitalautakuntaakin.

Vahinkojen korjaamisen hinta tulee joskus yllätyksenä vuokralaiselle. Esimerkiksi yksiössä, jossa koko lattia on yhtenäinen, yhden naarmun korjaaminen voi vaatia koko lattian uusimisen.

Viidan mukaan valitettavan yleistä on myös se, että pakastinta sulatetaan vasta muuton yhteydessä ja vedet valuvat lattialle, mikä voi tulla asukkaalle todella kalliiksi.

Julkisuudessa käsitellään ajoittain tilanteita, joissa vuokralainen on jättänyt asunnon karmeaan kuntoon. Viidan ja Ahsanullahin mukaan tällaiset tapaukset ovat todella harvinaisia. He arvioivat, että näissä on tyypillisimmin kyse asunnon siivoamatta jättämisestä. Jos asunto on ollut esimerkiksi vuosia siivoamatta, vahinkojen korjaaminen voi vaatia suurempaakin remonttia.

– Taustalla voi olla esimerkiksi jokin mielenterveyssyy, että ei ole vain jaksanut huolehtia asunnosta, ja sehän on todella surullista, jos asia selviää tällä tavalla vuokranantajalle. Paljon harvinaisempaa on varmasti se, että tuhoja aiheutetaan tarkoituksella, Viita sanoo.

Kuntotarkastus voi tuoda vuokralaiselle turvaa

Vuokrasuhteen jälkeisiä ongelmia voi pyrkiä ehkäisemään ennalta vuokrasuhteen alussa tehtävällä kuntotarkastuksella, jossa käydään huolellisesti läpi, löytyykö asunnosta ennestään jonkinlaisia vikoja. Tällä tavalla vanhat viat eivät mene uuden vuokralaisen vastuulle, Viita neuvoo.

– Myös kotivakuutus on aivan ehdottoman tärkeä vahinkojen varalle.

Suomen Vuokranantajat ry:n toissa vuoden kyselyn perusteella vuokranantajat tarkastavat yleensä huolella potentiaalisten vuokralaisten luottotietoja, mutta hyvin harva on yhteydessä esimerkiksi edellisiin vuokranantajiin.

Tarik Ahsanullahin mielestä vuokranantajien kannattaisi tehdä asuntoihinsa tarkastuskäyntejä varsinkin pitkien vuokrasuhteiden aikana. Tämäkin on Suomessa melko harvinaista.

– Eihän mikään anna täyttä varmuutta siitä, ettei tule ongelmia. Aiemmin asiansa hoitanut saattaa ajautua talousvaikeuksiin tai sairastua, Ahsanullah huomauttaa.

Vuokra-asunnoissa syntyneiden vahinkojen korjaussummat voivat Ahsanullahin mukaan nousta jopa kymmeniintuhansiin euroihin. Jos vuokravakuus ei riitä vahinkojen kattamiseen, usein ainoaksi vaihtoehdoksi jää vahingonkorvauksen vaatiminen vuokralaiselta.

Jos vuokralainen ei suostu maksamaan korvauksia, vuokranantaja voi viedä asian käräjäoikeuteen. Tällaiset tapaukset ovat Ahsanullahin mukaan melko harvinaisia, mutta niitä on vireillä ympäri Suomen.

– Vuokranantajan tulee aina punnita huolella, kannattaako asiaa lähteä viemään oikeuteen. Jos vuokralainen on täysin varaton, tuomiosta ei ole hyötyä. Tällöin myös oikeuskulut jäävät vuokranantajan maksettavaksi.

Ahsanullahin mukaan Suomessa ovat viime vuosina yleistyneet erilaiset vuokranantajan vakuutustuotteet, joilla voi vakuuttaa esimerkiksi vuokralaisen tahallisesti aiheuttamia vahinkoja.

Lue myös: Näiden arkisten askareiden kanssa lapsuudenkodista muuttaneet tuskailevat eniten

Juttua ja otsikkoa päivitetty kauttaaltaan kello 8.23.