Studio55.fi-ohjelmassa vieraillut tutkija Sari Kehusmaa laajentaisi omaishoidon tukea, jotta yhteiskunnalle säästöjä kerryttäviä omaishoitajia riittäisi jatkossakin.
Suomen noin 300 000 omaishoitajasta 60 000:n työ luokitellaan sitovaksi ja vaativaksi. Heistä vain noin 40 000 saa omaishoidon tukea.
– Se, että missä mittakaavassa jatkossa ihmiset ovat innokkaita ja halukkaita omaishoitoon, on iso kysymys, joka on auki. Jos trendi on sellainen kuin Euroopan muissa maissa on nähtävissä, saattaa hyvin olla, että Suomessa ei jatkossa ole omaishoitajia ihan samassa mittakaavassa kuin tällä hetkellä, Sari Kehusmaa sanoi Studio55.fi-lähetyksessä.
Kehusmaan tuoreen väitöskirjan mukaan omaishoidolla säästetään Suomessa vuosittain 2,8 miljardia euroa ikääntyneiden palvelumenoja.
– Ainakin puolet enemmän tarvittaisiin rahaa ikäihmisten palveluihin, jos omaiset eivät tässä mittakaavassa auttaisi läheisiään.
Kehusmaa arvioi, ettei Suomessa ole suurten ikäluokkien vanhetessa omaishoitajien tekemän työn korvaamiseksi tarpeeksi hoitajia, tiloja tai resursseja. Kansallinen omaishoitoa kehittävä työryhmä, jossa Kehusmaa oli mukana, ehdotti kahta erilaista mallia ikääntyneiden omaishoidon kehittämiseksi.
– Toinen vaihtoehto on, että yhdistetään voimavarat ja Kela tulee mukana osaksi tähän järjestelmään. Tai sitten säilytetään tällainen kunnallinen järjestelmä kuin tällä hetkellä on, mutta tärkeää olisi se, että saataisiin (omaishoidon) kriteerit lakiin. Silloin jokainen omaishoitaja, oli asuinkunta mikä tahansa, saisi omaishoidon tukea.
Nykyisin omaishoitoon budjetoidut varat loppuvat joissakin kunnissa jo alkuvuodesta. Tuen odottelu aiheuttaa eriarvoisuutta eri kunnissa asuvien omaishoitajien välille.
Kehusmaa huomautti, että vaikka tukia lisättäisiin, omaishoito säilyy taloudellisena.
– Esimerkiksi 60 000:n raskasta ja vaativaa omaishoitoa tekevän mukaan ottaminen omaishoidon tuen piiriin säästää vielä kaikkien palveluiden ja maksettujen tukien jälkeenkin yhteiskunnan varoja yli 300 miljoonaa euroa vuodessa, Kehusmaa sanoi.