Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue sanoo olevansa Suomen kärkeä teknologian käytössä kotihoidossa. Säästöt voivatkin olla sille juuri siksi vaikeita.
Kotihoidossa käytetään jo nyt paljon teknologiaa, sanovat STT:n haastattelemat asiantuntijat. Siksi hyvinvointialueilla voi olla vaikeuksia saada sen käytön lisäämisestä säästöjä, kuten hallitus nyt haluaa. Esimerkiksi etäyhteydellä annettavaa kotihoitoa pitäisi lisätä nopeasti paljon säästöjen saamiseksi.
Hallitus julkisti torstaina uuden säästölistan, johon kuului 16,2 miljoonan leikkaus kotihoitoon teknologiaa hyödyntämällä. Hyvinvointialueilta siis leikataan ensi vuonna tuo summa rahoitusta, ja alueet velvoitetaan käyttämään kotihoidossa esimerkiksi etäyhteyksiä tai lääkeautomaatteja.
Lue myös: Asiantuntija hallituksen sote-säästöistä: Mehukas lyömäase oppositiolle
Tilanne voi olla vaikea monille hyvinvointialueille, sanoo Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen johtaja Sanna Svahn.
– Toiminnanhan pitäisi muuttua aika pian, jotta säästöt ensi vuonna jo realisoituisivat.
"Ei ole realistista"
Länsi-Uusimaa sanoo olevansa Suomen kärkeä teknologian käytössä kotihoidossa. Se on nähty oikeana suuntana, kun väestö vanhenee ja sote-työntekijöitä on rajallinen määrä.
Tämä kuitenkin vaikeuttaa nyt lisäsäästöjen saamista sen avulla, vaikka teknologian käyttöä voikin edelleen lisätä. Svahn arvioi, että tehtävä on ylipäätään monelle alueelle vaikea ja osin epärealistinen.
– Jos on jo hyödyntänyt teknologiaa, ei ole realistista saada siitä sitä summaa. Mutta rahoitus kuitenkin vähenee tuon verran. Sitten pitää keksiä se jostain muualta.
Hyvinvointialueet lopulta päättävät itse, mistä leikkaavat. Hallitus ei voi määrätä niitä leikkaamaan kotihoidosta. Hallitus kuitenkin ilmoitti säästön näin, sillä leikatakseen alueiden rahoitusta ennakollisesti sen on pakko jollakin tavalla purkaa hyvinvointialueiden velvoitteita eli helpottaa niiden tehtäviä.
Asiakkaat suhtautuvat positiivisesti
Svahnin mukaan Länsi-Uudellamaalla asiakkaat ovat pitäneet teknologian käytöstä. Alueen 3 000:sta kotihoidon asiakkaasta noin 750:lla on kotonaan lääkeautomaatti. Lisäksi alueella annetaan etäkotihoitoa, jossa vanhus ja ammattilainen keskustelevat etäyhteydellä vaikkapa voinnista, ruokailuista tai lääkkeiden ottamisesta. Vanhuksella on kotonaan tätä varten tablettitietokone.
– Asiakkaat suhtautuvat todella positiivisesti lääkeautomaatteihin tai esimerkiksi näihin tabletteihin.
Säästöjäkin on tosiaan jo saatu. Hyvinvointialue laskee, että lääkkeiden antamisen kustannukset olisivat ilman lääkeautomaatteja noin kolme miljoonaa euroa suuremmat. Etäratkaisuilla taas on pystytty vapauttamaan aikaa fyysisille käynneille niille, jotka niitä tarvitsevat.
Etäkäynnit kotihoidon arkipäivää
Samankaltainen tilanne on monella alueella, arvioi ikäihmisten palveluiden erityisasiantuntija Anna Haverinen Hyvinvointialueyhtiö Hyvilistä. Hänen mukaansa teknologiaa hyödynnetään jo lähes joka alueella.
– Kyllä minä sanoisin, että etäkotihoitokäynnit ovat jo kotihoidon arkipäivää tänä päivänä Suomessa, Haverinen sanoo.
Etäkäyntien lisäksi teknologiaa voidaan käyttää esimerkiksi asiakkaiden terveydentilan, vaikkapa verenpaineen seurantaan, mikä vähentää tarvetta käydä asiakkaan luona. Kaikille tällainen ei tietenkään sovi, vaan mahdollisuus arvioidaan asiakas kerrallaan.
Hallituksen leikkaukseen vastaaminen vaatisi esimerkiksi etäkäyntien lisäämistä paljon. Haverinen sanoo, että käytännössä säästöt kotihoidosta tarkoittavat aina henkilöstömäärän vähentämistä.
Muutos ei tapahdu sormia napsauttamalla, Haverinen sanoo.
– Pohjaa nyt kuitenkin on, kun sitä teknologiaa jo siellä kotihoidossa on. Mutta nyt käytössä olevan hyötyhän on tavallaan jo otettu.
Pitääkö yksinäisyyttä hoitaa kotihoidolla?
Kotihoidon asiakkaiden yksinäisyys nousee usein esiin, kun puhutaan etäkäynneistä. Fyysisiä käyntejä perustellaan sillä, että vanhukset voivat nähdä vain vähän muita ihmisiä päivien aikana. Haverinen peräänkuuluttaa keskustelua tästä.
– Onko ihan oikeasti yksinäisyyden hoitaminen sitä, mitä kotihoidolla kannattaisi tehdä? Vai olisiko siihen etsittävä ja löydettävä muita ratkaisuja?
Haverinen huomauttaa, että kotihoitoa toteuttavat koulutetut sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset. Heidän pitäisi tehdä ensisijaisesti sellaista hoitoa ja huolenpitoa, jota kukaan muu ei pysty tekemään.