Rikkooko kotihoito ikääntyvän rauhaa? Ministeri Juuson kohuväite ja hoidon säästöresepti eivät osu maaliin
1:22Näin ministeri Kaisa Juuso (ps.) puhui eduskunnassa ikääntyneiden yksinäisyydestä ja kotihoidon tarpeesta.
Julkaistu 04.04.2025 19:34
Ville Eklund
ville.eklund@mtv.fi
Sosiaali- ja terveysministerin kommentit kotihoidosta ovat herättäneet porua. Niiden on tulkittu vähättelevän ikääntyneiden kotihoidon tarvetta.
Eduskunnan kyselytunnilla keskiviikkona Kaisa Juuso totesi, että jokainen ikääntynyt ei kipeästi kaipaa kotihoidon seuraa.
– Korostan vielä sitä, että eivät kaikki ikääntyvät ihmiset ole yksinäisiä. Joku voi arvostaa sitä, että hänen luonaan ei juokse neljä kertaa päivässä aina eri hoitaja tekemässä jotain, vaan kunnioitettaisiin hänen yksityisyyttään ja hänkin saisi jonkun rauhan siellä, Juuso lausui.
Juuson mukaan ikääntynyt voisi olla tyytyväinen, jos joku käynti voitaisiin korvata teknologialla, kuten esimerkiksi lääkkeiden automaattisella annosjakelulla.
Keskustelu jatkui eilen torstaina, jolloin Juuso kertoi saaneensa lausuntonsa jälkeen kahdelta ikääntyneeltä kotihoidon asiakkaalta kiittävän viestin siitä, että kerrankin joku ministeri ymmärtää heidän tilanteensa. Ministeri muistutti, että kotihoidon asiakkaan luona saatetaan vierailla jopa viisi kertaa päivässä.
– Jos yksikin käynti voidaan hoitaa teknologialla, niin se on jo suuri voitto, silloin kun se soveltuu ja tämä ikääntyvä ihminen haluaa sen, hän toivoo sitä, että saisi olla rauhassa ehkä muutaman tunnin päivässä. Ei kaikki ikääntyneet ole yksinäisiä. Te aliarvioitte ikääntyneet aivan massiivisella tavalla, Juuso lausui.
3:55Uutisjuttu: Hallitus säästää lastensuojelusta, kotihoidosta ja vammaispalveluista.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tilastojen mukaan vuonna 2023 säännöllisen kotihoidon asiakkaita oli noin 113 200 henkilöä. Heistä runsaalla 19 400 eli noin 17 prosentilla kotihoito kävi vähintään kolmesti vuorokaudessa. Noin 20 prosentilla kotihoito kävi kahdesti päivässä ja vajaalla 19 prosentilla kotihoito kävi kerran päivässä. Loput saavat hoitoa harvemmin kuin päivittäin.
Lukujen perusteella voidaan päätellä, että useiden käyntien asiakkaat ovat vähemmistö, mutta suuri sellainen.
Johtava asiantuntija Sari Kehusmaa THL:stä kertoo, että kotihoidon asiakkaista ylivoimaisesti suurin ryhmä ovat muistisairaat iäkkäät. Muistisairas voi tarvita esimerkiksi apua, jotta lääkkeet ja ruoka tulevat nautituksi ajallaan. Aamu- ja iltalääkkeet sekä päiväruoka voivat tarkoittaa yhteensä kolmeakin kotihoidon vierailua päivässä, jonka lisäksi henkilö voi saada esimerkiksi kotisairaalan palveluita.
Runsaammatkin vierailurytmit ovat kotihoidossa mahdollisia, vaikka eivät tavallisia. Riippuu sairaudesta ja lääkehoidosta, että miten paljon kotihoidolle on tarvetta. Henkilöiden tilanteet voivat kuitenkin vaihdella paljonkin, ja esimerkiksi sairaalasta kotiutumisen jälkeen henkilö voi väliaikaisesti saada tehostettua kotihoitoa kuntoutuksen omaisesti.
– Vain pienellä osalla asiakkaista kotihoito käy viisi kertaa päivässä, Kehusmaa kertoo.
Kotihoidosta halutaan säästää 16 miljoonaa teknologialla
Lukuisat käynnit vuorokaudessa voivat matka-aikoineen merkittävä kuluerä, josta hallitus teknologian tuomin palveluin hakee nyt säästöjä – sillä edellytyksellä, että teknologiaan nojaavat keinot soveltuvat asiakkaan tarpeisiin.
– Säästötoimet, kuten teknologian hyödyntäminen kotiin tarjottavissa palveluissa, eivät korvaa inhimillistä hoivaa ja läsnäoloa, jota vanhukset tarvitsevat, tiedotteessa kirjoitetaan.
Asiantuntija: Teknologia säästänee vähiten isoimmasta avuntarpeesta
THL:n Kehusmaan mukaan lääkerobotit ja etäkäynnit ovat erityisesti korona-ajan jälkeen lisääntyneet. Ne kuitenkin luultavasti kohdentuvat ihmisille, joiden kotihoidontarve on pienempi.
Jos henkilöllä on useita kotihoidon vierailuja päivässä, on toimintakyky niin rajoittunut ja esimerkiksi muistisairaus niin pitkällä, että Kehusmaa mukaan esimerkiksi lääkerobotit tai etäyhteydet eivät enää ole toimiva apu.
– Uskon, että paras hyöty teknologiasta saadaan silloin, kun muistisairaus ei ole edennyt pitkälle. Kun sairaus on edennyt pitkälle, laitteet eivät enää ole niin sopivia hoidontarpeeseen.
Kehusmaan mukaan esimerkiksi heikentynyt hahmotus- ja kommunikointi voi vaikeuttaa etäyhteydellä saatavien palveluiden käyttöä, ja muistisairaan toimintakyvyn laskiessa lääkerobotista ei ole enää turvallisen lääkehoidon varmistajaksi.
Juuso muistutti lausunnossaan, että jokainen ikääntynyt ei ole yksinäinen.
THL:n tutkimuksessa kerrottiin vuonna 2023, että kotihoidon asiakkaista joka kolmas kokee yksinäisyyttä. Lisäksi joka kuudes asiakas tai tämän läheinen ajatteli, että asiakkaan olisi parempi asua muualla kuin kotonaan. Yksinäiset ja muualla asumista parempana pitävät käyttivät muita enemmän sosiaali- ja terveyspalveluita.
Kotihoidon asiakkaista suurin osa asuu yksin. Vaikka se, että on ison osan päivästä yksin ei automaattisesti tarkoita ihmisen kokevan yksinäisyyttä, tiedetään yksinäisyyden olevan muutenkin iäkkäiden keskuudessa suurta. Ongelma paheni entisestään korona-aikana.
– En vähättelisi tätä yksinäisyysongelmaa lainkaan. Me puhumme yksinäisyysepidemiasta, Sari Kehusmaa sanoo.
Yksinäisyyden torjumiseksi tiedetään jo nyt toimiviksi ratkaisuiksi esimerkiksi päiväkeskus- ja ryhmäpalvelut. Kehusmaata huolettaa, että myös näitä palveluita tarkastellaan mahdollisina säästökohteina.
Etäpalveluilla voisi Kehusmaan mukaan kuitenkin olla rooli yksinäisyysongelman torjumisessa, vaikka ensisijaisesti iäkkäät ihmiset toivovat kasvokkain kohdattavia palveluita etäpalveluiden sijaan. Esimerkiksi liikuntarajoitteinen henkilö voi etäyhteyden avulla tukea sosiaalista toimintakykyään, vaikka ei fyysisesti pääsisikään esimerkiksi päiväkeskustoimintaan.
– Kotihoidon asiakkaaksi pääsevät entistä sairaammat vanhukset, jotka tarvitsevat moninaisempaa ja vaativampaa apua, SuPer tulkitsi tiedotteessa tilanteen.
Laajemmin Kehusmaa kyseenalaistaa kotihoidon säästötoiveet. Hänen mukaansa kotihoidosta on haastavaa säästää, kun isot ikäluokat ovat tulossa kotihoidon asiakkaiksi ja kotihoidon tuotantomääriä pitäisi pikemminkin voimakkaasti nostaa.
– Varmasti hyvinvointialueet miettivät, miten voivat palvelut tehokkaasti järjestää, mutta se teknologia, jota voidaan hyödyntää, on jo erittäin laajasti käytössä.
MTV Uutiset kysyi ministeri Juusolta sekä hänen avustajaltaan kommenttia ministerin kotihoitolausuntoihin. Avustaja lupasi iltapäivällä palata pikimmiten asiaan, mutta vastausta ei ole kuulunut iltaseitsemään mennessä.
