Riitta Uosukainen johti eduskuntaa 9 vuotta – nyt päätyönä on puolison omaishoitajuus, tämä hetki paljasti, ettei Topilla ole kaikki kunnossa: "Totesimme vaan, että tässä olemme"

Uosukainen palaa neljä vuotta sitten hetkeen, joka herätti hänen epäilyksensä, että kaikki ei ole kunnossa.

– Meidän oli tarkoitus viedä lapsenlapsemme Sofia katsomaan balettia, mutta Topi oli unohtanut sen. Hän ei ikinä unohda mitään Sofiaan littyvää ja viime aikoina oli paljon ollut tavaroiden katoamista.

Topi hakeutui testeihin, minkä diagnoosi oli lopulta karu  – hän sairasti Alzheimerin tautia.

Tässä olemme

Uudessa kirjassaan Yhdessä (Tammi, 2020) Uosukainen kirjoittaa, miten Topin muistisairaus on muutamassa vuodessa edennyt. Mies, joka ennen huomioi aina toiset, ei ole enää sama.

– Topi otti tilanteen alussa hyvin realistisesti. Hän ei alkanut kiukutella tai räyhätä. Totesimme vaan, että tässä olemme ja jatkoimme eteenpäin elämässä, Uosukainen toteaa.

Kova pala Uosukaisen mukaan miehelleen oli ajokortista luopuminen. Topi oli itse kävellyt poliisilaitokselle ja luovuttanut ajokorttinsa komisariolle. Uosukainen pitääkin miehensä tekoa edelleen kunnioitettavana.

Tilanne vaati kuitenkin sen, että Uosukaisen oli itse hypättävä ratin taakse. Yhden ajotunnin hän myöntää ottaneensa autokoulussa varmuuden vuoksi.

– Entinen kuljettajani Jussi vaan kannusti, että kyllä sinä Riitta osaat edelleen ajaa.

Lue myös:Ex-puhemies Riitta Uosukainen seksuaalisesta häirinnästä: Voin sanoa olleeni hyvin huolissani eräästä naiskansanedustajasta

Miehensä sairastuminen herättikin Uosukaisen kirjoittamaan, miltä arki muistisairaan omaisen kanssa tuntuu.

– Katsoin minulla olevan henkilökohtainen velvollisuus kirjoittaa kirja. Muistisairautta pitää käsitellä myös sellaisesta näkökulmasta, missä puhuvat ei niinkään asiantuntijat vaan asiankokijat.

Istuntosalissa pitää kunnioittaa muita

Imatrankosken lukiossa äidinkielen lehtorina aikoinaan toiminut Uosukainen muistetaan järeänä puhemiehenä, joka uskalsi panna eduskunnan järjestykseen välittömästi.

Puhemiehen nuija pysyikin hänen kädessään yhdeksän vuoden ajan.

Viime aikoina eduskunnan istuntosalista ei ole puuttunut draamaa. Tunteita on herättänyt, niin asiattomiksi koetut puheenvuorot kuin myös kansanedustajien pukeutuminen.

Ex-puhemies muistaa pukeutumisen olleen ongelma jo 90-luvulla.

– Kerran olin antamassa eräälle naiselle huomautuksen (istuntosalissa). Hän oli kuitenkin kallliilla rahalla hankkinut kammottavan asun, niin ajattelin olla sanomatta mitään, Uosukainen hymyilee nojaten samalla käteensä.

Lue myös: Miksi miehen poistaminen titteleistä kuohuttaa tunteita? – "Mies on monen mielestä yhä ihmisen perusmuoto, neutraali"

Pukeutuminen on kuitenkin Uosukaisen mielestä sivuseikka kielenkäyttöön verrattuna.

– Ihmiset eivät kunnioita toisiaan ja se surettaa minua. Jos keskustelu ei ole vakaata ja arvokasta, niin siitä voi huomauttaa, Uosukainen toteaa vakavana.

Presidenttiehdokkuus oli virhe

Kokoomus asetti Uosukaisen ehdokkaaksi vuoden 2000 presidentinvaaleissa. Alun perin ehdokasviittaa oli sovitettu vielä silloin valtiovarainministerinä toimineelle Sauli Niinistölle. Hän kuitenkin kieltäytyi tehtävästä. 

Uosukaisen korkeat gallup-luvut kampanjan alussa päättyivät lopulta varsinaiseen mahalaskuun.

Loppusijoitus oli ensimmäisen kierroksen kolmas, toiselle kierrokselle etenivät vuorostaan Esko Aho ja lopulta voittajaksi selviytynyt Tarja Halonen.

Lue myös: Kulmunin ministeriero toi presidentti Halosen mieleen tapahtumat 17 vuoden takaa: "En tiedä erotaanko liian nopeasti, mutta helpommin kuin aikaisemmin"

Vaikka tapahtumista on kulunut kaksikymmentä vuotta, oppivelka ei ole unohtunut. 

– Oli virhe, että suostuin ehdokkaaksi. Tavallaan minua vedettiin nenästä. Ihmiset, jotka olivat muka takanani, eivät olleetkaan ja se tietenkin harmitti ja harmittaa, Uosukainen jatkaa.

– No ei se kyllä enää harmita, hän heilauttaa kättään ja naurahtaa tuttuun tyyliinsä.

Ex-puhemies haluaakin antaa kullanarvoisen ohjeen.

– Ei kannata olla liian kiltti, hän tokaisee.