Entinen puolustusministeri Jussi Niinistö roimii MTV Uutisten haastattelussa Venäjää kovin sanoin, eikä kaipaa takaisin valtakunnan politiikkaan. Niinistö nauttii siitä, että saa keskittyä rakkaaseen harrastukseensa historiantutkimukseen ja viihtyy kaupunginjohtajana Kannuksessa.
Jussi Niinistö ehti olla mukana politiikassa yhteensä viitisentoista vuotta ja kansanedustajana kahdeksan vuotta. Ensin kuusi vuotta perussuomalaisissa ja sitten kaksi vuotta Sininen tulevaisuus -puolueessa.
Niinistön ura kansanedustajana päättyi vuoden 2019 eduskuntavaaleissa, kun Sininen tulevaisuus -puolue kärsi vaalitappion eikä Niinistö – tai kukaan muukaan puolueesta – pystynyt uusimaan kansanedustajapestiään.
– En ole jäänyt kaipaamaan. Aika aikaansa kutakin, sanoi pässi kun päätä leikattiin, Niinistö toteaa nyt, lähes seitsemän ja puoli vuotta myöhemmin.
Niinistö sanoo olevansa nykyisin puoluepoliittisesti sitoutumaton virkamies.
– Toivon, että puoluepoliittinen taustani ei enää näy, vaikka jokaisella meillä historiamme on.
Kaupunginjohtajana Kannuksessa
Niinistö istuu nyt kuudetta vuotta Keski-Pohjanmaalla Kannuksen kaupunginjohtajana. Pieni, noin 5 200 asukkaan seutukaupunki on kaukana Helsingin ministeriöistä, kansainvälisistä kokouksista ja jatkuvasta matkustamisesta.
Niinistö sanoo viihtyvänsä.
– Olen ollut hyvin tyytyväinen ja kiitollinen kannuslaisille. Minut otettiin hyvin vastaan, ja olemme tehneet hyvässä hengessä yhteistyötä jo kuusi vuotta. Olen myös kotoutunut keskipohjalaiseen mielenlaatuun.
Muutos aiempaan on melkoinen.
Puolustusministerinä Niinistö eli vuorokauden ympäri aikataulutettua elämää. Ministerikausi kesti 1 470 päivää Juha Sipilän (kesk.) hallituksessa.
Nyt työ on paikallisempaa ja tahti rauhallisempi.
– Ministeri menee sihteerin asettaman aikataulun mukaan kellon ympäri, ja työhön kuuluu paljon ulkomaanmatkoja. Kannuksen kaupunginjohtajalla ei tietenkään ole sellaista kansainvälistä toimintaa.
Kannuksessa kansainvälisen politiikan tilalla ovat maakunnallinen yhteistyö, kuntatalous ja kaupungin arki.
– Kokkola on maakunnan pää, Kannus kakkonen, Niinistö naurahtaa.
Kunnanjohtajien kesken Keski-Pohjanmaata on hänen mukaansa leikillisesti verrattu Lumikkiin ja seitsemään kääpiöön.
– Kokkola on suurin ja kaunein, ja sen ympärillä seitsemän pienempää kuntaa. Kannus on niistä suurin, Lestijärvi pienin.
"Puolustusministeriaika oli hienoa aikaa"
Niinistö ei silti kaihda ministerivuosiaan. Päinvastoin.
– Puolustusministeriaika oli hienoa aikaa. Sain edistää isänmaalle tärkeitä ja itselleni läheisiä asioita.
Niinistön puolustusministerikausi (2015–2019) osui ajankohtaan, jolloin Suomen turvallisuusympäristö muuttui perusteellisesti.
Krimin valtauksesta oli kulunut vain vuosi Niinistön aloittaessa puolustusministerinä. Hänen mukaansa kaikille Suomen tai maailman päättäjille Venäjän toimintalinja ei vielä tuolloin ollut täysin kirkastunut.
– Omalla ministerikaudella saatoin käyntiin monenlaisia hankkeita, niin laki- kuin materiaalihankkeita, joille kaikille yhteinen nimittävä sana oli valmius. Krimin valtauksen jälkeen päätimme tehostaa erityisesti maavoimien valmiutta.
Nyt hän katsoo taaksepäin tyytyväisenä.
– Valmius. Siinä olin täysin oikeassa. Kaikki eivät kuitenkaan olleet kanssani samaa mieltä edes hallituksen sisällä.
– Olen tunnetusti itsepäinen mies, Niinistö naurahtaa, ja viittaa tasavallan presidentti Sauli Niinistön hänestä aikanaan tekemään luonnehdintaan.
Ministerin pestin jälkeen aikaa historialle
Kun kausi puolustusministerinä päättyi, Jussi Niinistö piti lomaa. Sellaista hän ei ollut ministerivuosinaan juuri ehtinyt tehdä.
– Oli sen verran hektistä elämää. Sitten aloin kuntoilla ja paneutua toiseen pitkäaikaiseen kiinnostuksenkohteeseeni: historiaan.
Häneltä on ilmestynyt useita teoksia, muun muassa Viron vapaussotaan liittyvä kirja Harmaat pirut.
– Olisi hauskaa tehdä historiantutkimusta kokopäiväisestikin.
Toistaiseksi Niinistö pitää nykyistä tasapainoa hyvänä. Kesälomat ja muut vapaa-ajat ovat mahdollistaneet tutkimisen ilman, että harrastuksesta on tarvinnut tehdä ammattia.
– Nyt on hyvä balanssi. Toistaiseksi ei ole mitään hanketta vireillä, mutta ehkä tässä kun talvella ilta pimenee, niin jotain uutta virikettä keksin.
Puolustusteollisuus kävi mielessä
Ministerin tehtävien jälkeen Niinistö ehti harkita myös uraa puolustusteollisuuden parissa. Yksi suunnitelma oli perustaa oma yritys, joka olisi keskittynyt puolustusmateriaalin vientiin ja tuontiin.
Entisellä puolustusministerillä olisi ollut kansainvälisessä kaupankäynnissä yksi etu. Nimi ja verkostot.
– Entinen ministeri avaa ovia, Niinistö tietää.
Hän mainitsee esimerkkinä Japanin, jossa hierarkiat ovat edelleen vahvoja.
– Japanissa ei ihan tavallinen myyntikonsultti pysty yksinkertaisesti puolustustarvikkeita myymään, vaan tarvitsee olla enemmän romua rinnassa.
Suunnitelmat yrityksen suhteen kuitenkin pysähtyivät koronapandemiaan.
– Aika pian tuli korona. Kaikki hankkeet menivät jäihin pariksi vuodeksi.
Lopulta Niinistö päätti siirtyä kokonaan kuntajohtamiseen.
– Ehkä näin oli hyvä. En ole yrittäjyyttä sen jälkeen pahemmin pohtinut.
Eduskuntaan ei paluuta – ainakaan toistaiseksi
Kesäkuussa 2020 Niinistö valittiin Kannuksen kaupunginjohtajaksi. Kaupunginvaltuusto teki päätöksen äänin 24–3.
Alun perin kyse oli toistaiseksi voimassa olevasta tehtävästä.
– Nyt sitä toistaisuutta on jatkunut kuusi vuotta.
Niinistö kokee, että valtakunnanpolitiikan kokemuksesta on ollut hyötyä kuntajohtamisessa, vaikka tehtävät ovatkin hyvin erilaisia. Niinistöllä oli tehtävään myös paikallispoliittista kokemusta. Hän oli ollut Nurmijärven kunnanvaltuustossa ja Helsingin kaupunginvaltuustossa.
Entä onko Niinistö pohtinut paluuta politiikkaan?
Siihen hän ei sano ehdottomasti ei. Mutta ainakaan juuri nyt paluuta ei ole näköpiirissä.
– Sen olen politiikasta oppinut, ettei koskaan pidä sanoa ei koskaan.
Hän sanoo, että paluu vaatisi erityisen vahvan syyn.
– Kun on tällainen introverttiluonne, pitää olla joku hyvä motiivi, kipinä, että lähtisi ehdolle.
Sellainen kipinä oli hetken olemassa keväällä 2022.
Venäjä oli aloittanut täysimittaisen hyökkäyksen Ukrainaan, ja Suomessa käytiin kiivasta keskustelua Nato-jäsenyydestä.
Niinistö seurasi poliitikkojen keskustelua sivusta.
– Muistan silloin harmitelleeni, kun katsoin eräiden johtavien poliitikkojen kiemurtelua asiasta. Se olisi ollut selkeä motiivi lähteä ehdolle vuoden 2023 vaaleihin.
Lopulta hän päätti toisin. Suomen hallitus ja presidentti veivät Nato-prosessin maaliin.
– Ei ollut mieltä lähteä aukomaan päätä sellaisesta asiasta, vaan olla kiitollinen, että hyvin ovat pärjänneet.
Toinen mahdollinen paluun aihe olisi ollut Ottawan sopimus eli jalkaväkimiinat kieltävä kansainvälinen sopimus. Sekään ei enää tarjoa Niinistölle samaa motiivia.
– Nykyinen hallitus on senkin hoitanut erityisen hyvin. Siitä kiitos puolustusministeri Antti Häkkäselle (kok.).
Kolmatta sopivaa ajankohtaa politiikkaan palaamiseen ei ole ainakaan toistaiseksi näköpiirissä.
– Mielestäni Suomen puolustuspolitiikkaa on hoidettu muutoinkin viime vuosina erityisen hyvin.
"Venäjä on imperialistinen roistovaltio"
Ukrainan sota on muuttanut Jussi Niinistön mielestä ennen kaikkea turvallisuuspoliittista ajattelua.
Suomen valtionjohto on hänen mukaansa tehnyt kotiläksynsä ja ottanut sodan opetukset vakavasti.
– Nyt ymmärretään, millainen Venäjä on.
Niinistö käyttää Venäjästä kovaa kieltä.
– Venäjä on imperialistinen roistovaltio, joka toistaa veristä historiaansa pakonomaisesti.
Niinistön mukaan Venäjä ei ajattele luonnollisten rajojen kautta, vaan tarvitsee ympärilleen puskurivaltioita – ja lopulta lisää puskurivaltioita suojaamaan niitä.
– Se on loputon laajenemisen tahto, Niinistö kuvailee.
Siksi Euroopan on hänen mukaansa kyettävä osoittamaan yhtenäistä voimaa.
– Meidän täytyy kehittää Euroopassa ja muiden liittolaisten kanssa uskottavaa puolustusta, että Venäjä ei uskalla hyökätä Suomeen, Puolaan tai muihin Baltian tai Euroopan maihin.
Niinistö arvioi, että Ukrainan sodan päättyessä Venäjä alkaa järjestellä joukkojaan uudelleen. Silloin alkaa hänen mukaansa uusi kilpajuoksu aikaa vastaan.
– Kun sota Ukrainassa loppuu, niin Venäjä varmaan tekee joukkojen uudelleenjärjestelyitä ja aloittaa uuden hyökkäysvoiman kokoamisen.
– Meillä on joku vuosi maksimissaan hengähdysaikaa ja varustautumisaikaa ennen kuin Venäjä lähtee taas yrittämään.
Niinistö näkee vaaran myös siinä, että Venäjä ja länsi tulkitsevat sodan eri tavoin.
– Venäjällä asiaa ajatellaan niin, että Venäjä on jo sodassa länttä vastaan. Ja lännessä ajatellaan, että Venäjä on sodassa Ukrainaa vastaan.
Siksi myös Venäjän näkökulmaa pitäisi hänen mukaansa ymmärtää.
– Olen vilpittömästi sitä mieltä, että sota länttä vastaan on alkanut.
Droonit muuttavat sodankäyntiä – mutta eivät kaikkea
Niinistön kiinnostus sotahistoriaan näkyy siinä, miten hän tarkastelee Ukrainan sotaa.
Droonisodankäynti on hänen mukaansa yksi sodan merkittävimmistä uusista piirteistä, mutta samalla on muistettava, että sota ei koskaan ole pelkästään huipputeknologiaa.
– Sodassa on kaikki keinot käytössä.
Ukrainassa voidaan käydä modernia droonisotaa ja samaan aikaan käyttää toisen maailmansodan aikaista kalustoa.
Suomen olosuhteet ovat erilaiset.
– Ukrainassa on paljon paljasta aroa, Suomessa metsiä ja järviä poikkeuksellisen paljon. Se asettaa droonisodankäynnille erilaisia muotoja.
Niinistö pitää hyvänä sitä, että Suomi ja Ukraina ovat lisänneet puolustusalan yhteistyötä.
Suomen pitää hänen mukaansa pysyä teknologisen kehityksen mukana.
– Jos tosipaikka tulee, pitää pystyä tekemään omaa droonituotantoa. Sitä pitää olla ja sitä pitää pystyä tehostamaan.
"Kun puukko on kurkulla, realismia tulee"
Jussi Niinistö seuraa edelleen Suomen turvallisuustilannetta tarkasti.
Hänen mukaansa puolustusvoimilla ja rajavartiolaitoksella on tällä hetkellä erityinen tehtävä itäisellä Suomenlahdella.
– Kyllä siellä sensorit herkkinä seurataan tilannetta niin kauan kuin sota Ukrainassa jatkuu.
Hän uskoo, että suomalainen turvallisuuspoliittinen ajattelu on muuttunut pysyvästi.
– Melkein koko kansa on herännyt huomaamaan, miten tärkeää itsenäinen, uskottava puolustus yhdessä liittolaisten kanssa on.
Ja vaikka Niinistö ei enää ole tekemässä puolustuspoliittisia päätöksiä, hän seuraa tyytyväisenä kehitystä sivusta.
– Puolustukseen on satsattu enemmän kuin uskalsin edes toivoa. Kyllä sitä realismia Suomeen tulee, kun puukko on kurkulla.
"Lähdenkö pois" -letkaus yhä muistissa
Entinen puolustuministeri Niinistö muistetaan edelleen yli kymmenen vuoden takaisesta haastattelusta, jossa hän vastasi Ylen toimittajan kysymykseen tavalla, joka levisi nopeasti meemeiksi.
Niinistö totesi A-studion haastattelussa, että "lähden seuraavaksi pois, lähdenkö pois" ja oli samalla nousemaisillaan tuolista.
Haastattelu liittyi siihen, että tasavallan presidentti Sauli Niinistö aikoi nimittää valtioneuvoston istunnossa puolustusministeriön uudeksi kansliapäälliköksi puolustusministeriön resurssipoliittisen päällikön Jukka Juustin.
Myös sen hetkinen kansliapäällikkö Arto Räty olisi halunnut jatkaa. Ylen toimittaja tiedusteli, miksi Jukka Juusti on parempi kansliapäällikkö kuin Arto Räty. Niinistö ei kuitenkaan halunnut lainkaan kommentoida asiaa.
Nykyisin Niinistö suhtautuu episodiin jo huumorilla.
– Olihan se aikamoinen one-liner. Olin kymmenen vuotta nuorempi ja vähän jyrkempi. En ehkä enää nostaisi takapuolta penkistä yhtä rivakasti.
Silloin tilanne kuitenkin ärsytti.
Niinistön mukaan haastattelussa oli etukäteen sovittu, ettei tiettyä keskeneräistä asiaa käsitellä. Kun asia nousi uudelleen esiin, hän koki, että toimittajalle piti asettaa raja.
– Hiukan suutahdin.
Hän myöntää, ettei tiedä vieläkään, oliko lausahdus hyvä vai huono.
– Toimittajakunta ei varmasti tykännyt. Oma kannattajakuntani puolestaan tykkäsi kuin hullu puurosta. Että kerrankin joku laittoi Ylen toimittajalle jauhot suuhun, Niinistö naurahtaa.
Niinistön ystävät muistavat yhä tänäkin päivänä haastattelussa heitetyn "lähdenkö pois" -letkauksen.
– Jotkut ystävät haluavat muistuttaa siitä säännöllisen epäsäännöllisesti.
