Raportti: Suomen rooli kansainvälisellä kentällä murroksessa — "Aika hirviöiden syntymiselle"

Jo vuoden 2023 raportissaan Sitra kuvasi maailman olevan niin sanotussa postnormaalissa ajassa. Euroopassa oli alkanut sota Venäjän hyökättyä Ukrainaan ja globalisaatio oli muuttanut maailman suuntaa. 

Viime vuonna kansainvälinen järjestys koki kuitenkin uuden kolauksen Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin astuttua valtaan. Ensin keväällä maailmaa vavahduttivat Trumpin maan kauppakumppaneille asettamat valtavat tuontitullit.

Sittemmin myös Yhdysvaltojen suhde Eurooppaan on muuttunut. Esimerkiksi joulukuussa Trumpin hallinto julkaisi kansallisen turvallisuuden strategiansa, jossa muun muassa eurooppalaisia instituutioita syytettiin poliittisten vapauksien murentamisesta.

Alkuperäisessä rauhansuunnitelmassaan Ukrainalle Trumpin hallinnon on puolestaan pelätty myötäilevän Venäjän intressejä Euroopan ohitse.

Sitran ennakointi- ja koulutustoiminnon johtaja Veera Heinonen kuvasi avauspuheessaan raportin tiedotustilaisuudessa joulukuussa nykyisen murroksen mahdollistavan protektionismin ja populismin nousun maailmalla.

– Maailmanhistoria on osoittanut, että kuolevan ja syntyvän järjestelmän välissä on aikaa hirviöiden syntymiselle, Heinonen sanoi.

Lue myös: Sitra: Moni suomalainen valmis pienentämään hiilijalanjälkeään kasviruokapäivällä

Suomen reagoitava

Yksi Sitran tuoreen raportin tutkijoista, Elina Kiiski-Kataja, korosti tilaisuudessa kuitenkin uuden ja vanhan murroksessa olevan tilaa myös toimia.

Sitran raportin mukaan nyt olisi oiva hetki Suomelle sopia uusi yhteiskuntasopimus, jossa kuvataan, millä ehdoilla ihmiset elävät yhdessä ja jakavat vallan, vastuun ja oikeudet yhteiskunnassa.

Aiemmin Suomi on toiminut Sitran mukaan pitkälti konsensusvetoisen, pohjoismaisen hyvinvointimallin mukaisesti.

Uuden yhteiskuntasopimuksen tulee Sitran ennakoinnin johtavan asiantuntijan Mikko Dufvan mukaan olla innostava lupaus tulevaisuudesta.

– Se voi pohjautua esimerkiksi uudistuvaan demokratiaan, luonnon elinvoiman lisäämiseen, teknologian rohkeaan ja kestävään käyttöön, hyvinvointivaltion uudistamisen sekä näkemykselliseen maahanmuuton malliin, hän sanoo tiedotteessa.

Tekoäly haaste sekä mahdollisuus

Sitran raportissa myös tekoälyn nykyisen kehityksen kuvataan mullistavan yhteiskunnan perustaa. 

Tekoälyn osalta keskeinen kysymys on Sitran raportin mukaan se, kenellä on valta päättää, kuinka ja miten tekoälyä kehitetään ja käytetään. 

Tekoälyn käytön yleistyessä niin koulutus, osaaminen kuin ihmisen tekemä työ ovat murroksessa internetin syntymiseen verrattavalla tavalla, Sitran raportissa kuvataan.

Tekoälyn vastuullinen kehittäminen luo yhteiskunnalle kuitenkin Sitran mukaan myös mahdollisuuksia.

Demokratiaa haastavat tulevaisuudessa edelleen luottamuksen rapautuminen, populistinen vallankäyttö, matala osallistuminen sekä kaoottinen informaatioympäristö, jossa tiedon luetettavuudesta ei voi olla varma. 

Lue myös: Barometri: Luottamus Suomen ja ihmiskunnan tulevaisuuteen horjuu

Populismi uhka vihreälle siirtymälle

Tulevaisuudessa Suomen on myös osattava huomioida Sitran mukaan väestöön liittyvät muutokset.

Suomen syntyvyys on ollut pitkään laskussa, ja väestönkasvu on tullut pitkälti maahanmuutosta. Tämä tarkoittaa, että maamme väestö muuttuu ikääntyneemmäksi ja monikulttuurisemmaksi. 

Sitra ennustaakin tulevaisuudessa alueiden, sukupolvien ja kulttuurien eriytymisen kasvavan.

Lisäksi vihreä siirtymä on tulevaisuudessa Sitran raportin mukaan globaalin populismin paineessa. 

Ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi vaaditun 1,5 asteen pysyvän lämpenemisen pysäyttäminen vaikuttaa yhä epätodennäköisemmältä, eikä tiukkoja poliittisia päätöksiä asian suhteen ole saatu tehtyä. 

Vuosi 2024 oli mittaushistorian lämpimin vuosi. Tuolloin maailman keskilämpötilan nousu ylitti jo ilmastonmuutoksen kannalta kriittisenä pidetyn 1,5 asteen rajan.