Rehellisyys maan perii. Paitsi, etten todellakaan halua tietää, mitä ihmiset oikeasti kaikesta ajattelevat, varsinkaan minusta. Tuskin olisi ainuttakaan ihmissuhdetta – parisuhdetta tai muutakaan, mikäli aina kakaistaisiin totuus asiasta kuin asiasta, kirjoittaa MTV:n kolumnisti Raakel Lignell.
Valitsen mieluummin jouhevan elämän. Vähän pumpulia, kiitos.
Oxfordin yliopistossa on tutkittu valehtelua ja sen vaikutuksia yhteisöissä. Kaikki valehtelu ei nimittäin ole samanlaista.
Valkoinen valhe on pieni valhe, jolla ei oikeastaan ole mitään merkitystä. Se saattaa jopa helpottaa elämää. Ainakin hetkellisesti. Pikkasen saattaa omatunto kolkutella, mutta aina siihen ei edes olisi syytä.
Valkoisen valheen livauttaminen on prososiaalista valehtelua, sen avulla pyritään säilyttämään erilaisia ihmissuhteita, edesauttamaan toisen positiivista virettä ja siinä samalla omaa. Antisosiaalinen valehtelu puolestaan pyrkii tavoittelemaan omaa etua tai vahingoittamaan toista. Se on pahansuopaa ja tuhoisaa.
Näin vältyn mieheni luennoilta
Omassa elämässäni on liuta valkoisia valheita. Miehelleni sanon tämän tästä ajaneeni nopeusrajoitusten mukaisesti, vaikka todellisuudessa 15 km:n ylinopeus ei mielestäni ole vielä ylinopeutta. Uusi vaate on myös muka ollut kaapissa jo vaikka kuinka kauan, en vain ole sitä aiemmin käyttänyt.
Sanon sulkeneeni ajoissa leivinuunin pellin, jotta lämmöt eivät karkaa harakoille, todellisuudessa muistin sulkemisen monta tuntia myöhässä. Nämä väittämät säästävät minut kuulemasta ties monetta kertaa luentoa juuri näistä teemoista. Ehkä mieheltäni säästyy myös pieni mielipaha.