Raakakahvin hinta on tuplaantunut vuodessa ja se näkyy myös kotona keitetyn kupin hinnassa – syitä on monia

VTT kehitti tavan kasvattaa kahvia kasvisoluista laboratorio-olosuhteissa 1:49
VTT kehitti tavan kasvattaa kahvia kasvisoluista laboratorio-olosuhteissa.

Raakakahvi maksaa kaksi kertaa enemmän kuin vuosi sitten. Nousu heijastuu kuluttajahintoihin.

Kahvin hinta maailmanmarkkinoilla on noussut voimakkaasti vuoden takaisesta. Kaupan hyllyllä kahvipaketin hinta on noussut jopa kuuden euron tietämille.

– Raakakahvin hinta on tuplaantunut siitä mitä se oli vuosi sitten, kertoo SOK:n tuoteryhmäjohtaja Anne-Mari Lilius.

Hänen mukaansa tämä heijastuu väistämättä kuluttajahintoihin. Kuluttajahintoihin vaikuttaa kuitenkin moni muukin seikka, kuten kilpailutilanne kauppojen välillä.

Myös raakakahvin hintaan maailmanmarkkinoilla vaikuttaa useampi eri tekijä. Niitä ovat heikot säät, varastojen niukkuus, vaikeudet kuljetuksissa sekä spekulatiivisten sijoittajien keinottelu kahvin hinnalla.

Maailman suurin kahvintuottajamaa Brasilia on kärsinyt poikkeuksellisista sääoloista. Brasilian osuus maailman kahvintuotannosta on 35–40 prosenttia. Brasilian kahvintuotanto kärsi ensin kuivuudesta viime keväänä. Sen jälkeen kesä–heinäkuussa iski maan pahin halla 25 vuoteen.

– Yhdessä nämä sään ääri-ilmiöt käytännössä tuhosivat eri arvioiden mukaan jopa 15 prosenttia siitä sadosta, joka tullaan keräämään ensi kesänä, kertoo Pauligin raakakahvin hankinnasta vastaava András Koroknay-Pál.

Hänen mukaansa ilmastonmuutos aiheuttaa sään ääri-ilmiöitä, millä on heti vaikutusta kahvin maailmanmarkkinahintaan. Sään ääri-ilmiöistä kärsii myös Kolumbia, joka on Brasilian ohella maailman suurimpia kahvintuottajia. Koroknay-Pálin mukaan Kolumbiassa sataa tällä hetkellä liikaa optimaalisen kahvisadon kannalta.

Brasiliassa ja Kolumbiassa tuotetaan arabica-kahvilaatua, jota suomalaiset suosivat. Toinen valtalaatu maailmalla on tummempi robusta, jonka suurin tuottajamaa on Vietnam. Suomessa robustaa käytetään vähän.

Kuljetuskustannukset ovat nousseet

Koroknay-Pál kertoo, että kahvin kysynnän ja tarjonnan tasapaino on ollut viime vuodet suhteellisen tiukka.

– Kaikki alkuperämaissa tuotettu kahvi menee käytännössä kulutukseen. Globaaleja raakakahvivarastoja ei ole pystytty kasvattamaan, hän sanoo.

Varastoista ei näin ollen pystytä ammentamaan, kun kahvisato jää normaalia pienemmäksi.

Logistiikassa kahvi kärsii samoista ongelmista kuin hyödykemarkkinat yleisestikin. Kustannukset ovat nousseet, kun laivarahdit ovat kallistuneet ja kontteja on ollut niukasti saatavilla.

Koroknay-Pálin mukaan on selkeästi huomattu, että spekulatiiviset sijoittajat ovat kiinnostuneita kahvista. Heillä ei ole mitään tekemistä kahvin tuotannon tai kysynnän kanssa, vaan he ovat kiinnostuneita puhtaasti sijoitusten tuotosta.

– Spekulatiiviset sijoittajat ovat entisestään nostaneet kahvin maailmanmarkkinahintaa, joka nousi aluksi Brasilian tuotantohäiriöiden vuoksi, Koroknay-Pál arvioi.

Hän vertaa sijoittajien toiminnan olevan kuin bensan heittämistä liekkeihin.

Hinta ei ole vaikuttanut kahvin kysyntään

SOK:n Lilius kertoo, että hinnan nousu ei ole vaikuttanut kahvin kysyntään ainakaan S-ryhmässä. Hänen mukaansa mitään vähentymistä ei ole näkynyt, vaan kuluttajakysynnässä on tapahtunut jopa pientä lisäystä.

Lilius muistuttaa, että koronan vuoksi kahvia ostetaan ravintolarajoitusten vuoksi aiempaa enemmän kotiin.

– Monet ovat tehneet etätöitä, mikä on varmasti vaikuttanut siihen, että kahvilassa juominen on ollut vähäisempää, hän arvioi.

Lue myös:

    Uusimmat