Pyhimys eli Mikko Kuoppala on tällä hetkellä suosionsa huipulla. Räppäritähti kertoo MTV Uutisten haastattelussa siitä, miten tähän tilanteeseen on tultu.
Pyhimyksellä menee lujaa. Helmikuussa räppäri pokkasi kuusi Emma-patsasta Suomen musiikkialan isoimmassa gaalassa.
Myös suositussa Teflon Brothers -yhtyeessä vaikuttava artisti palkittiin Emma-gaalassa helmikuussa 2019 kuudella Emmalla: muun muassa vuoden miessolistina sekä yleisön äänestämänä vuoden artistina.
Gaalamenestystä on tullut enemmänkin. Pyhimyksen uran suurin hitti Jättiläinen palkittiin vuoden biisin ja vuoden striimatuimman biisin Emmoilla sekä Radiogaalassa vuoden 2018 radiobiisinä. Kaikista saamistaan palkinnoista huolimatta Pyhimys tekee yllättävän tunnustuksen: hän ei pidä itseään musiikki-ihmisenä.
– En minä ole sinänsä musiikki-ihminen. Musiikki on minulle tunnelma. Biisi on aina ollut minulle tosi paljon tarina, ja musiikki siinä mystiikkaa. Samaan tapaan kuin elokuvissa, musiikki on siellä taustalla ja se on äärimmäisen tärkeä osa, mutta koen sen olevan vahvuus, myös levy-yhtiötyössäni, että en ymmärrä sitä liian hyvin. Silloin en fanita tiettyjä juttuja siinä musiikissa, vaan olen täysin tunnereaktion varassa.
Tänä kesänä palkintosade jatkui, kun Kuoppala sai edesmenneen sanoittajalegendan mukaan nimetyn Juha Vainio -sanoittajapalkinnon.
Vuodesta 1991 asti vuosittain jaetun palkinnon ovat pokanneet aiemmin muun muassa sellaiset kotimaisen laululyriikan suuret nimet kuin Juice Leskinen, Hector, Vexi Salmi, Gösta Sundqvist, Martti Syrjä, J. Karjalainen ja Ismo Alanko. Nimet, joista monet ovat Pyhimyksen esikuvia.
Toukokuussa julkaistiin Pyhimyksen ja Saimaa-yhtyeen Olisinpa täällä -yhteisalbumi ja muutama päivä sitten ilmestyi räppärin seuraavan albumin ensimmäinen single Muistuta mua, joka on Pyhimyksen ensimmäinen oma single Jättiläinen-megahitin jälkeen.
Kappale nousi suoraan striimauslistojen kärkeen.
Kesän 2019 aikana Pyhimys on noussut lavalle kaikkiaan 56 kertaa omilla keikoillaan sekä Saimaan ja Teflon Brothersin kanssa.
Vilkas ja itsenäinen
Miten Johanna Kustannuksen tuotantopäällikkönä työskentelevästä hiphop-tähti Pyhimyksestä, oikealta nimeltään Mikko Kuoppala, 37, on tullut moninkertainen Emma-voittaja ja yksi Suomen suosituimmista artisteista?
Palataan vuoden 1981 syksyyn. Lokakuun 28. päivänä Kuoppalan perheeseen syntyy poikalapsi Helsingin Kalliossa. Poika saa nimen Mikko. Pari vuotta myöhemmin perhe muuttaa Länsi-Pasilaan, jossa Kuoppalat asuvat 1990-luvun alkuun asti.
Mikon ollessa kymmenvuotias perhe muuttaa Helsingin Malminkartanoon.
– Olin vilkas lapsi. Aika itsenäinen. Ei ole sellaista muistikuvaa, että olisin tarvinnut paljon apua. Keksin paljon tekemistä. Toinen siskoni on alle kaksi vuotta minua nuorempi. Olemme tosi erilaisia tyyppejä. Hän on tosi tasainen ja rauhallinen, Kuoppala kertoo.
– Olin huono pysymään rajoissa, sain esimerkiksi kenkää musiikkileikkikoulusta. En malttanut tehdä sitä, mitä piti. Ryhmässä toimiminen on ollut aina vaikeaa, joukkuelajiharrastukset sun muut ovat jääneet lyhyeen. Aina on pitänyt saada niin sanotusti sooloilla.
LUE MYÖS: Suomiräpin pioneeri Paleface kertoo kuinka vainotuista artisteista tuli koko kansan sankareita: "Uudisraivaajan rooli ei ole mikään ruusuinen"
Ala-asteen alkuvuosina Kuoppalalla oli ensimmäinen "bändi" luokkakaverinsa kanssa.
– Esitimme Guns N' Rosesin ja muiden biisejä. Minä lauloin, mutta lauloin tosi huonosti. En ymmärtänyt laulamista. Ymmärsin lyriikat, mutta nuottiin osumista en ymmärtänyt yhtään. Kukaan ei opettanut. Koulussa laitettiin laulukokeeseen ja sitten sai jonkun numeron, mutta kukaan ei kertonut, miten lauletaan, Kuoppala muistelee.
Laiska, mutta perusutelias
Yhdysvaltalainen hard rock -yhtye Guns N' Roses on ollut Mikko Kuoppalalle iso asia. Miehellä on haastatteluhetkellä päällään yhtyeen fanipaita. Laulaja Axl Rosen ja kitaristi Slashin johtaman yhtyeen debyyttialbumi Appetite for Destruction (1987) on ensimmäinen vinyylilevy, jonka Pyhimys on omistanut.
– Ja Guns N’ Rosesin Lies on ensimmäinen cd-levy, jonka olen omistanut. Vuonna 1991 julkaistut Use Your Illusion I ja Use Your Illusion II olivat ensimmäiset albumit, joiden ilmestymistä odotin, jotta pääsen ostamaan ne c-kasettina. Julkaisupäivänä hain kasetin kaupasta ja vein sen koulutunnilla pidettyyn levyraatiin, vaikka en tiennyt levyn kappaleista mitään. Soitin Use Your Illusion II -kasetin a-puolen avausbiisin Civil War. Muistaakseni se voitti, Kuoppala sanoo.
Tämän artikkelin kirjoittaja on syntynyt samana vuonna kuin Pyhimys ja käynyt läpi saman malttamattoman odotuksen Use Your Illusion -levyjen kohdalla. Koulun levyraatiin toimittaja tosin vei Don’t Cry -balladihitin, koska sen musiikkivideo oli tehnyt jättimäisen vaikutuksen Music TV:n rotaatiossa.
– Se oli iso juttu, mutta meillä ei ollut kotona Music TV -kanavaa. Suhteeni musiikkivideoihin on ollut etäinen. Olen nähnyt monien klassikkobiisien musavideot vasta aikuisena, mies kertoo.
Mikko Kuoppala mainitsee Guns N’ Rosesin lisäksi muutaman nimen, joiden musiikkia hän on kuunnellut paljon elämässään: J. Karjalainen, Leevi And The Leavings, Queen ja Eminem.
LUE LISÄÄ: Pyhimys avoimena huumeiden käytöstä Suomen musiikkipiirien juhlissa – kokaiini aiheuttaa vessajonoja: "Saattaa olla vaikea päästä koppiin"
– Kotona faija osti aina useammankin levyn joulu- ja synttärilahjaksi. Himasta tulee se monipuolisuus musiikkidiggailuun. Levyhyllyssä oli aina ne tuoreimmat ilmiöt. 1990-luvun lopulla kuunneltiin siskon kanssa Manic Street Preachersia, Garbagea, The Verveä, nimenomaan niitä levyjä, mitkä olivat ilmiöitä. Ne eivät muodostuneet esikuviksi, mutta kyllä niistä vaikutteita on saatu.
Pyhimys kertoo, että koulunkäynti ei nuoruudessa kauheasti kiinnostanut. Hän kävi silti yläasteen eliittikouluna pidetyssä Helsingin Suomalaisessa Yhteiskoulussa. Lukion Kuoppala taas kävi Helsingin heikkotasoisimpiin kuuluvassa Apollon lukiossa Malminkartanossa.
– Olen perusutelias. Laiska, mutta perusutelias. Tunneilla saatoin hölöttää niitä näitä, mutta kuitenkin keskityin siihen, mitä tunnilla tapahtui. On olemassa hällä väliä -tyyppejä, mutta minä en ikinä ollut sellainen, Kuoppala kuvailee.
Joidenkin aineiden opiskeluun Pyhimyksen oli vaikeampaa löytää motivaatiota, mutta esimerkiksi matematiikasta hän on aina pitänyt. Äidinkielestä taas ei.
– Syksyllä 2018 biisini Aina ku Aira oli mukana ylioppilaskirjoituksissa äidinkielen aineistoaineen yhtenä aineistona. Itse sain aina huonoja arvosanoja ainekirjoituksesta. Kirjoitin äikästä b:n (lubenter approbatur) ja kelasin, että en osaa kirjoittaa yhtään.
Opintojen uhmakas lopetus
Yläasteella tunneilla paljon äänessä ollut Kuoppala ei lukioaikoina juuri tutustunut samalla vuosikurssilla olleisiin, vaan hengasi siskonsa ikäisten, muutamaa vuotta nuorempien ystävien kanssa. Samaan porukkaan kuului muun muassa Heikki Kuula, josta tuli myöhemmin Kuoppalan bändikaveri Teflon Brothersissa.
Vuonna 1999, lukion ollessa loppuvaiheessa, Mikko Kuoppala alkoi räpätä.
– Englanninkielistä kiroiluräppiä. Jos nyt lähtisi suomentamaan niitä riimejä, kun siellä on "bitchiä" ja apinoitua "I kill you" -angstia… ei se ollut aitoa. En ole ikinä voinut niin pahoin, että olisi ollut jotain aggressioita. Joskus lukion jälkeen tuli sellainen vaihe, etten voinut oikein hyvin, kun en tiennyt, mitä haluan tehdä elämässä, Kuoppala muistaa.
Lukion jälkeen Kuoppala haki ja pääsi teknilliseen korkeakouluun, mutta tajusi pian, että kyseinen koulu ei ollut häntä varten.
– Kävin sitä koulua vuoden. Siellä olisi pitänyt tehdä aktiivisesti töitä luodakseen sosiaalisen verkoston. Ja ilman sosiaalista verkostoa, tehtävät ja muut olivat tosi vaikeita. Kun lopetin uhmakkaasti teknillisen korkeakoulun, jäin tyhjän päälle. Opintotuki loppui eikä työkkäristä saanut rahaa. Piti mennä töihin.
LUE LISÄÄ: Suosionsa huipulla oleva räppäritähti Pyhimys ei häiriinny lisääntyneestä julkisuudesta: "Kyllä täällä saa olla aika rauhassa"
Hetken Mikko Kuoppala jakoi Helsingin Sanomia ja työskenteli telakalla. Lopulta työvoimatoimisto ilmoitti, että hänen oli pakko ottaa vastaan seuraava tarjolla oleva työ. Niinpä Kuoppala päätyi töihin Carrols-hampurilaisravintolaan.
– Minun kohdallani aktiivimalli tavallaan toimi. Niihin hommiin meneminen tuntui jopa pahemmalta kuin työttömänä oleminen. Mutta se työ oli pakko ottaa vastaan. Siinä kävi onnekkaasti niin, että Hesburger osti Carrolsin, ravintolapäällikkö vaihtui ja etenin vuoropäälliköksi asti, Kuoppala kertoo ja kertoo tehneensä räppiä samassa työpaikassa olleen ystävänsä kanssa.
– Vuoden 2006 alussa tapahtui muutos. Silloin menin suorittamaan siviilipalvelusta ja päätin, että sen suoritettuani en enää palaa Hesburgeriin. Siinä vaiheessa olimme tehneet musaa ja tutustuneet ihmisiin Helsingin nuorisoasiainkeskuksen mediakeskuksessa.
”Halusin oppia koko ajan”
Vuoden 2005 lopussa Kuoppala tutustui nuorisoasiainkeskuksessa ohjaajana työskennelleeseen Steen1-nimiseen räppäriin. Steen1 innostui Kuoppalan tekemisistä ja vei demon Monsp-levy-yhtiöön. Pyhimys allekirjoitti levytyssopimuksen.
– Sitten alkoivat ensimmäisen albumini Salainen maailma äänitykset. Olin tehnyt jo sitä ennenkin oman Yellowmic-yhtiöni kautta julkaisuja, mutta suoratoistopalveluissa ovat vain albumit Salaisesta maailmasta lähtien, Kuoppala kertoo.
– Sivarista päästyäni aloin opiskella Helsingin yliopistossa matematiikan opettajaksi. Matematiikan laitos oli samassa rakennuksessa kuin se Hesburger, jossa olin aiemmin töissä. Monet professoreista olivat tuttuja minulle sieltä, asiakkaina. Siitä tuli hyvä rentous haastatteluun, jonka perusteella pääsin kouluun. En mennyt koskaan pääsykokeisiin, vaan pääsin haastattelun ja yo-todistuksen perusteella.
Noina vuosina Mikko Kuoppala teki musiikkia, työskenteli hattutehtaassa ja opiskeli yliopistossa. Vuosien 2006–2012 aikana Kuoppala perusti Teflon Brothersin ja Ruger Hauerin sekä teki levyjä Timo Pieni Huijauksen ja Huge L:n kanssa.
– Halusin levittäytyä tosi paljon. Ajattelin, että nyt minulla on jalka oven välissä, nyt teen kaikkea mahdollista. En halunnut päästää siitä irti. Halusin oppia koko ajan. Jos lähdin johonkin suuntaan, esimerkiksi Teflon Brothersin kanssa, halusinkin lähteä toiseen suuntaan, Kuoppala sanoo.
Pyhimys alkoi miettiä taloudellista puolta. Hän toimi perustamansa Ramin Välitys -ohjelmatoimiston toimitusjohtajana vuodet 2009–2016, ennen kuin firma yhdistyi All Day -ohjelmatoimistoon muutama vuosi sitten.
Kun Pyhimys allekirjoitti Monspin kanssa levytyssopimuksen vuonna 2006, suomenkielinen rap oli kaupallisesti taantumassa.
– Se oli aikaa Pikku G:n menestyksen jälkeen. Siitä moni puhuu rapin lama-aikana, mutta mielestäni se ei kestänyt kovin kauaa. Esimerkiksi Ruudolfin Doupeimmat Jumala seivaa (2004), Steen1:n Salaliittoteoria (2004) ja Asan Leijonaa metsästän (2005). Ne veivät ihan eri suuntaan Pikku G:stä, Kuoppala muistelee.
– Tietyllä tavalla siinä kasvettiin, jos nyt ei aikuiseksi, niin jälkiteiniksi. Sen musiikin kaupallinen potentiaali tuli keikoista. Ne tyypit olivat tarpeeksi kokeneita ja lähtivät oikeasti kiertueelle eivätkä tehneet pelkkiä nuorisotalokeikkoja. Kuulijapohjaa löytyi. Internet oli jo voimissaan, mutta sosiaalista mediaa ei ollut.
2000-luvun vaihtuessa 2010-luvuksi Kuoppala teki omaa soolouraa Pyhimyksenä ja oli mukana niin Teflon Brothersissa kuin Ruger Hauerissakin.
Työt veivät mukanaan
Vuonna 2011 rajat tulivat vastaan.
– Olin omien musatouhujen lisäksi perustamani keikkamyyntifirman Ramin Välityksen toimitusjohtaja ja opiskelin yliopistossa matematiikan opettajaksi. Mitään katastrofaalista ei onneksi tapahtunut, Kuoppala sanoo.
Kun Suomi voitti jääkiekon maailmanmestaruuden keväällä 2011, Pyhimys oli mukana Jare Brandin ja Ville Gallen eli JVG:n esiintyessä Helsingin Kauppatorilla MM-kultajuhlissa.
– En esiintynyt itse, mutta olin JVG:n mukana lavalla kuitenkin. Katsoin silmät pyöreänä sitä ihmisjoukkoa. Olin samaan aikaan opintojen opetusharjoittelussa ja yhtäkkiä oppilaat tulivat kysymään nimikirjoituksia. Siihen loppui opiskelu. Valmistuminen jäi tosi pienestä kiinni, Kuoppala toteaa.
Kuoppala oli tehnyt alemman korkeakoulututkinnon eli kandin epäeuklidisesta geometriasta. Hän olisi voinut jatkaa saman aiheen tutkimista pro gradu -tutkielmassa.
– Sitten työt veivät kuitenkin mukanaan. Vuonna 2011 täytin 30 vuotta, julkaisin kaksi levyä ja lopetin soolourani. Sain kuulla, että minusta tulee isä. Siitä alkoi uusi ajanjakso elämässäni.
Mikko Kuoppalan musiikkiuralla oli yhtäkkiä tavoite. Sen piti elättää hänen lapsensa.
Vuonna 2012 Teflon Brothers siirtyi isomman levy-yhtiön suojiin.
– Suomi-räpissä oli taas kaupallisesti järkeä. Vuodenvaihteessa 2012–2013 julkaistu Seksikkäin jäbä oli Teflonien ensimmäinen hitti. Levy-yhtiö oli Universal Musicin omistama Johanna Kustannus. Seksikkäimmästä jäbästä meni alle vuosi siihen, että olin töissä Johanna Kustannuksella.
Teflon Brothersin siirryttyä isommalle yhtiölle, perässä siirtyivät Pyhimys itse, Paperi T, Ruger Hauer ja Gasellit.
Tuolla samalla tiellä Kuoppala on edelleen. Sooloura jatkui vuonna 2013. Ruger Hauer lopetti toimintansa vuonna 2016, mutta Gasellit on noussut isoksi nimeksi. Paperi T on julkaissut kaksi menestynyttä levyä.
– Johanna Kustannuksella taisi olla tämän vuoden Emma-gaalassa enemmän ehdokkuuksia kuin koko muulla Universal Musicilla yhteensä. Rap-puolen kehittäminen Johannalla on onnistunut aika hyvin, Kuoppala toteaa.
– Vuonna 2013 päätin jatkaa soolouraani. Parissa vuodessa olin saanut kasaan vision siitä, mitä soolourani voisi olla. Homma inspiroi entistä enemmän, mutta siinä vaiheessa en ollut varma, että haluanko tehdä vain sen yhden levyn ja ovatko odotukset liikaa. Levy nimettiin tarkoituksella Pettymykseksi ja se julkaistiin keskellä vuoden 2015 kesää.
Hitin kaava
Pettymys ei ollut levy-yhtiön prioriteettilistalla korkealla, mutta se nousi Suomen albumilistan ykköseksi.
– Vaikka ykkössija on kesällä helpompi tavoittaa, se oli tosi tärkeä juttu. En silti ajatellut, että se muuttaisi uraani silti hirveästi. Teflonit ja Rugerit olivat voimissaan ja tein aika vähän soolokeikkoja, Kuoppala muistaa.
Samaan aikaan musiikki yleisesti oli muuttumassa.
– Se oli muuttumassa sisältökeskeisemmäksi. Kun Seksikkäin jäbä julkaistiin ja siitä tuli Teflon Brothersin ensimmäinen Spotify-hitti, ymmärsin, miten se alusta toimii. Biisi kumuloituu. Kun ihmiset laittavat kappaleen soimaan etkoilla, ne laittavat sen soimaan seuraavillakin etkoilla, sitä kuunnellaan autossa ja niin edelleen. Sosiaalinen musiikki toimi Spotifyssä.
Hitin syntymisessä oli siis selkeä kaava. Seuraava Teflon Brothers -hitti oli vuonna 2014 julkaistu Maradona (kesä ’86). Samana vuonna julkaistu Kendo Anthem oli vuoden 2014 jääkiekon MM-kisoissa Suomen joukkueen virallinen kisakappale.
– Hittimusiikin pitää olla helppoa ja tarpeeksi ärsyttävää. Sen ei tarvitse olla millään tapaa kestävää. Sillä ei ole mitään väliä, missä se on vuoden päästä, jos se on listaykkösenä tänään, Kuoppala kiteyttää.
– Pettymys-soololevyni kohdalla sitä efektiä ei vielä tapahtunut. Siltä ei noussut yhtään biisiä Spotifyn top 50:een. Mutta silti se jäi jotenkin raksuttamaan ja keräsi koko ajan striimejä. Se, mitä ihmiset eivät huomanneet, oli se, että nimi kasvoi.
Vuosi 2016 oli Mikko Kuoppalalle iso vuosi. Pyhimyksen, Paperi T:n ja Tommishockin muodostama Ruger Hauer lopetti toimintansa.
Kuoppalasta tuli toista kertaa isä.
– Siinä menee asiat aina uuteen perspektiiviin. Uusi elämä tulee mukaan elämään. Yhden lapsen perheestä tulee kahden lapsen perhe. Se muuttaa dynamiikkaa, Kuoppala pohtii.
Vuonna 2017 julkaistiin Pyhimyksen seuraava single Kynnet, kynnet.
– Silloin homma kumuloitui niin, että se biisi nousi korkealle listoilla. Yhtäkkiä se olikin se erottuva biisi kaikkien helppojen ja hauskojen biisien kanssa. Ja koko ajan oli tiedossa, että Jättiläinen on seuraava single.
– Se oli vähän kuin pelaisi Uno-peliä. Ensin laitat pöytään toiseksi viimeisen kortin, mutta samalla tiedät, että sinulla on se paras kortti vielä jäljellä. Levyltä ei tarvitse julkaista kuin kaksi singlebiisiä, mutta tokan on pakko olla parempi kuin ekan, Kuoppala kuvailee.
Pöytien putsaus
Jättiläinen todella oli se paras kortti. Singlenä biisi julkaistiin tammikuussa 2018 ja Tapa poika -albumi kuukautta myöhemmin.
– Esitin levyä livenä jo edellisenä syksynä ja kyselin jengiltä, että mikä biisi pitäisi julkaista sinkkuna. Ei se ollut tietenkään oikea kysely, vaan sellainen, mitä diktaattorit tekevät tietäessään, ettei kukaan muu voi mitään.
Jättiläinen sai enemmän ääniä kuin muut yhteensä. Se oli jäänyt ihmisten mieleen jo ekasta keikasta lähtien.
Menestyskulku oli alkanut. Vuonna 2018 Pyhimys oli mukana Vain elämää -ohjelman yhdeksännellä tuotantokaudella ja vuoden 2019 Emma-gaalassa Mikko Kuoppala putsasi pöydän.
Tapa poika -levy palkittiin vuoden 2019 Emma-gaalassa vuoden albumin ja vuoden hiphop/R&B -pysteillä. Pyhimys itse pokkasi vuoden artistin ja vuoden miessolistin Emmat.
Kuoppalan uran suurimmaksi hitiksi noussut Jättiläinen palkittiin vuoden biisin sekä vuoden striimatuimman biisin Emma-patsaalla.
– Elämässä on ollut toistuvia syklejä ja työpöydän totaalisia puhdistuksia. Viimeisen reilun kahden vuoden agenda on ollut uudelleenprofilointi. Tämänhetkisessä ajassa on se ero entiseen verrattuna, että yritän välttää äkillisiä pöydäntyhjennyksiä, Kuoppala pohtii.
– Olen aiempaa tarkempi siinä, mitä jätän tekemättä. Jätän tekemättä asioita. Teen vain asioita, jotka kiinnostavat ja joita on fiksua tehdä.
Vuonna 2020 Pyhimys haluaisi tehdä 50 soolokeikkaa.
– Se on määrällisesti niin paljon, että osa niistä on väkisinkin Lapualla tai Imatralla, joissa ei voi olla jousisektiota ja monen tuhannen euron ledivaloscreenejä mukana.
– Olen miettinyt aina asioita paljon eteenpäin. Ensi vuosi voisi olla vähän pienempi vuosi ja 2021 taas voisi olla vuorossa isompia juttuja. Mutta katsotaan.
Pyhimyksen ajantasainen keikkakalenteri löytyy täältä