Puolustusministeri Häkkänen löysi Trumpin vauhkoilulle hopeareunuksen

Häkkänen kertoo, että tällä hetkellä Tanska hoitaa tilannetta diplomatiallaan. 

– Konkreettiset toimet nähdään Yhdysvaltain hallinnolta vasta, kun toimenpiteitä tehdään. Nyt on kovaa sanankäyttöä. 

Kokoukseen osallistunut Tanskan puolustusministeri, ja samalla maan varapääministeri, antoi katsauksen tilanteesta. 

– Se on ihan selvää, että Tanskalla on Euroopassa täysi tuki heidän omille ratkaisuilleen ja suvereniteetille. Tanska tietää sen. Rauhassa otetaan. 

Sen lisäksi Häkkänen totesi, että on selvää, että arktisiin alueihin liittyy kiinnostusta niin Euroopassa kuin Pohjois-Amerikassa. Kiinnostus juontaa kylmän sodan ajoilta. 

Pohjoismaat ovat korostaneet, että Naton pitää olla yhä vahvempi arktisella alueella suorituskyvyiltään ja puolustusstrategialtaan, Häkkänen lisäsi.

– Jos tästä hakee niitä hyviä reunuksia, niin näyttäisi siltä, että Yhdysvalloilla on myös päättäväisyyttä arktisen alueen puolustuksen järjestelyihin. Samoin Yhdysvallat julkaisi, näköjään, että jäänmurtajahankintoja tehdään merkittävästi eli myös konkretiaa tapahtuu. 

Juttu jatkuu linkkien jälkeen.

Lue lisää: 

Stubb: Jäänmurtajahanke oli Trumpin idea

Trumpin uusi avaus voisi tarkoittaa Suomelle miljardiluokan tilauksia

Trump: Ostamme kymmeniä jäänmurtajia – Rydman riemastui

Puhetta tuoreimmista kaapelivaurioista 

Kokouksessa puolustusministerit käsittelivät myös Itämeren tilannetta ja siellä erityisesti tapahtuneita merikaapelivaurioita. 

Häkkänen korostaa, että varsinaiset ratkaisut Itämeren tilanteeseen, merenkulun turvallisuuteen sekä laivojen liikkumiseen liittyvät kysymykset tehdään muissa ministeriöissä. Kyse ei ole sotilaallisista kysymyksistä. 

– Sotilasvoimalla voidaan tuoda ehkä valvonta- ja tiedustelukykyä tai läsnäoloa.

Häkkänen lisääkin, että Itämeren tilanteessa kannattaa ottaa rauhallisesti. 

– Kyse ei ole mistään sotilaallisten jännitteiden yhtäkkisestä noususta. Se on sitten ihan eri tason touhua. 

Sen puolustusministeri kuitenkin toteaa, että on merkkejä siitä, että tässä voi olla epäiltyä epäasiallista toimintaa tai jopa sabotaasia. 

Onko kyse nyt siitä, että ei puhuta vahingoista? 

– Siis ne voivat olla vahinkoja. Mutta tällaisissa tapauksissa, jossa niitä sattuu yhtäkkiä vuoden sisään useita, ne ovat selittämättömiä ja ne ovat poikkeuksellisen sekavaa merenkulun toimintatapaa. Tässä on jotain hämärämpää takana. 

Häkkänen toteaa, että hybridivaikuttamiseen kuuluu se, että virallisia todisteita syyllisestä ei välttämättä ole saatavilla. Suomi ei voi myöskään Häkkäsen mukaan poissulkea sitä, että taustalla olisi valtiollinen taho, vaikka suoria todisteita ei löytyisikään. 

– Jos nyt pistän edellisen oikeusministerin hatun päähän, niin on ihan päivänselvää, että raastuvan oikeusprosessi tämä ei ole. Selviä jälkiä ei välttämättä löydy, että kuka teki. 

Häkkänen toimi oikeusministerinä Juha Sipilän (kesk.) hallituksessa vuosina 2017–2019.

Myös tasavallan presidentti Alexander Stubbilta kysyttiin eilen Lappeenrannassa järjestetyssä mediatapaamisessa vahingon mahdollisuudesta kaapelivaurioihin. Presidentti totesi, että "ei kerta kaikkiaan voi olla sattumaa". Stubbin kommenteista voit lukea lisää alta.

Lue myös: Stubb lukuisista kaapelivaurioista: "Ei kerta kaikkiaan voi olla sattumaa"