Pukukohu vain sivuseikka: Ilkka Herolalta ja Petter Kukkoselta kovia huomioita yhdistetyn tulevaisuudesta – "Ei kukaan sellaiseen leikkiin viitsi lähteä"

Yhdistetty on ollut lajina esillä Suomessa Ilkka Herolan menestyksen, mutta myös hyppypukuihin liittyvän sääntökikkailun ja MM-latujen mittauskohun kautta. Äänitorvena on toiminut varsinkin päävalmentaja Petter Kukkonen. Mutta huoli äänenpainoissa kasvaa entisestään, kun yhdistetyn suomalaisnimet kurkkaavat lajin tulevaisuuteen. 

Kuluvalla kaudella yhdistetyn pukuasioista on kohkattu vähintään yhtä paljon kuin suomalaismenestyksestä, joka on kulminoitunut jo MM-kisoissa Ilkka Herolan hopeamitaliin normaalimäen kisassa

Pukukohu sai alkunsa Rukan maailmancupissa marraskuussa, minkä jälkeen pelikenttä on suomalaisten mielestä tasoittunut. 

Päävalmentaja Petter Kukkonen totesi kuitenkin MM-kisojen alla suoraan MTV Urheilulle, ettei Kansainvälinen hiihtoliitto FIS valvo edelleenkään laatimiaan sääntöjä.  

– Pukuja ei tarkasteta millään tavalla. Jos mutkat oiotaan, niin tuolla voi vetää käytännössä minkälaisella puvulla tahansa.

– Silloin ainakin minun silmissäsi ansaitut saavutukset alkavat himmenemään, koska ei voi olla täysin varma, että mikä tilanne olisi, jos urheilijat olisivat samalla viivalla, Kukkonen kritisoi. 

Juttu jatkuu kuvan alla. 

Mutta millaiset asetelmat tämä kaikki luo pienen lajin tulevaisuudelle? MTV Urheilu jututti tähän liittyen Kukkosta, Herolaa ja toista suomalaishuippua Eero Hirvosta

"Se on mennyt liian pitkälle"

Suomen asema välinepuolella on yleisesti ottaen hyvä, sillä Suomella on riittävät resurssit ja tukiverkko urheilijoille. 

Mutta aihe hiertää siltä sinivalkoisessa leirissä. 

– Sanon yleisesti koko varustepuolesta sen, että se on mennyt liian pitkälle. Joka vuosi muutetaan sääntöjä monojen hyppykiiloista, kypäristä ja hanskoista lähtien. Niistä pitää olla todella tarkasti perillä. Itse en tykkää siitä. Se määrittää liikaa tekemistä tällä hetkellä. Tulee fiilis, että haluaisin keskittyä enemmän urheiluun kuin välinepuoleen, Eero Hirvonen aloittaa.

Hän haluaisikin yksinkertaistaa väline- ja sääntöasioita. 

– Säännöt ovat hyvin tarkkoja ja niissä on aina kysymysmerkkejä, joihin kukaan ei osaa vastata. FIS voisi olla vähän lähempänä urheilijaa, kun he tekevät päätöksiä siellä kabineteissa.

– Se on varmasti myös lajia seuraavalle kansalle vähän vaikeaselkoista.

Kukkonen sanoo tehneensä työtä sääntöasioissa pitkällä tähtäimellä, jotta asia korjaantuisi esimerkiksi ensi vuoden olympialaisiin mennessä. 

– FIS on laiminlyönyt vastuutaan sääntöjen valvomisessa. Siitä on tullut uusi normaali, että sääntöjä voi venyttää. FIS ei ole katkaissut tätä kehitystä. 

Juttu jatkuu kuvan alla. 

Eli ensin sääntöpuoli pitäisi saada kuntoon.

Mutta voisiko lajin kasvua ja lähestyttävyyttä parantaa, jos välinepuolta ja sen kehitystä rajoitettaisiin tulevaisuudessa? Kuten Hirvonenkin toivoi. 

– Hyvä kysymys. Varusteiden eli hyppysuksien, -siteiden, -pukujen ja niiden kanto-ominaisuuksien kehittäminen on mielenkiintoinen asia. Kyllähän teknikoilla ja välinevalmistajilla pitää olla oma sijansa tässä työssä. Se mahdollistaa sen, että voidaan hypätä pidemmälle tai hiihtää kovempaa – se on mielestäni ihan ok, päävalmentaja pyörittelee.

– Mutta tuo on todella kannatettava näkökulma. Nimenomaan meidän lajissa, joka on pieni ja siinä ei ole paljon rahaa. Jos me haluamme saada tähän lajiin pienempiä maita mukaan ja laajentaa tätä, niin se on ihan mahdoton asia, että esimerkiksi jonkun Valko-Venäjän pitää löytää ensin 100 000 euroa mäkipukujen kehittämisbudjettiin, jos haluaa yhdistettyyn mukaan. Ei kukaan sellaiseen leikkiin viitsi lähteä mukaan, Kukkonen jatkaa.

Herola nostaa esimerkiksi Viron maajoukkueen. 

– Heillä oli vielä muutama vuosi sitten useampiakin urheilija maailmancupissa, mutta nyt on enää yksi (Kristjan Ilves), ja hänkin asuu ja harjoittelee Norjassa. Se on valitettavasti se suunta, jos ei rajoiteta sitä, miten paljon resursseilla on mahdollista saada hyötyä tuloslistalle. Se on ongelman ydin, Herola alleviivaa. 

– Voi sanoa suoraan, että meidän lajista häviää koko ajan pieniä joukkueita pois, kun menestymisen edellytykset käyvät niin suuriksi.

Mikä ratkaisuksi?

Kun välinepuolen rajoittaminen nousee puheeksi, Kukkoselta tulee heti muutama keino sen toteuttamiseksi. 

– Hyppypuolella se voisi olla mahdollista esimerkiksi niin, että pukukankaat olisivat venyviä, mikä poistaisi kikkailun kokonaan ja saman tien. Se voisi viedä joltakin välineteknikolta työn tai tarkoittaa välinevalmistajalle laihempia aikoja, mutta haluammeko mennä raha edellä vai urheilupää edellä?

– Hiihtopuolella tämä voisi tarkoittaa huoltohenkilökunnan rajoittamista.

Kukkonen pudottaa yhden ydinkysymyksistä: Miten lajin lähestyttävyys tehdään mahdollisimman helpoksi?

– En näe sitä kovin hyvänä kehityksenä, että laji kulminoituu hyvin vahvasti Norjan, Itävallan ja Saksan dominointiin. Jos karkeasti heittää, niin 50 osallistujasta (maailmancupissa) on puolet näistä kolmesta maasta. Jos tätä vertaa esimerkiksi ampumahiihtoon, niin arvokisoissa voi olla mukana noin 30 joukkuetta. 

Juttu jatkuu kuvan alla. 

Herola huomauttaa, että suomalaisten rakastamassa maastohiihdossa tilanne on hyvin samanlainen. 

– Huoltoryhmät alkavat olla niin valtavia isoilla mailla, että yhden urheilijan ja yhden huoltomiehen tiimillä on hyvin vaikea kilpailla esimerkiksi Norjan monikymmenhenkistä rekkaa vastaan.

Herolan mielestä välinepuoli yhdistetyssä on saanut kohtuuttoman suuren roolin jo junioriurheilusta lähtien.

– Se syö lajin potentiaalia laajapohjaisena urheilulajina. Suomessa ollaan siinä mielessä hyvässä asemassa, että ne edellytykset ovat olemassa, ja täällä on edelleen mahdollisuus nousta se koko polku juniorista huipulle, tuore MM-hopeamitalisti summaa.  

Oberstdorfin MM-hiihdoissa käydään lauantaina yhdistetyn parikilpailu, jossa Herola ja Hirvonen taistelevat ennakkoon jopa mitalista. 

Oberstdorfin MM-hiihtojen päiväkohtaisen ohjelman näet tästä linkistä ja Suomen joukkueen tästä linkistä!

Lue myös:

    Uusimmat