Puheterapiaa saavien lasten määrä kasvanut räjähdysmäisesti – tässä syyt

Kelan lukujen lisäksi lapsia käy puheterapiassa esimerkiksi hyvinvointialuiden järjestämissä palveluissa, joissa hoidetaan lievempiä kielen kehityshäiriöitä.

Monen tekijän summa

Puheterapian tarpeen kasvuun vaikuttaa moni tekijä. Asiantuntijoiden mukaan suurin syy on se, että kielelliset ja vuorovaikutuksen haasteet tunnistetaan nykyään aiempaa paremmin, mutta myös siksi, että lasten kielelliset haasteet ovat lisääntyneet.

– Ensisijaisesti diagnostiikka on parantunut, mutta on myös viitteitä siitä, että kielen ja kommunikaation vuorovaikutuksen haasteet ovat lisääntyneet, arvioi Puheterapeuttiliiton puheenjohtaja ja logopedian dosentti Soile Loukusa. 

Vieras- tai monikielisten lasten määrä on kasvanut kotimaankielisiä nopeammin. Lähde: KelaMTV

Toinen merkittävä syy on yhteiskunnan muutos, mikä osaltaan voi vaikuttaa lasten puheen ja kielen kehitykseen. Perheiden arki on aiempaa hektisempää, päiväkotien ja koulujen ryhmäkoot ovat kasvaneet sekä digitalisaatio on ottanut suuria harppauksia.

– Tietoyhteiskunnassa kielellä on yhä kasvava merkitys. Sellaiset lievemmätkin haasteet vaikuttavat tässä ajassa enemmän kuin aikaisemmin, Loukusa toteaa. 

– Perheiden arki on aiempaa kiireisempää ja pirstaleisempaa. Sitä kautta voi olla, että tällaiset riskilapset, joilla on riski kielen kehityksen haasteisiin, heidän kielensä ei pääsekään kehittymään niin hyvin kuin sitten pääsisi sellaisessa ympäristössä, missä olisi rauhaa vuorovaikutukselle ja kommunikoinnille, Loukusa kertoo.

Lue myös: 11-vuotiaan Danialin perheessä puhutaan neljää kieltä – tutkija kertoo, miksi monikielisyys ei sekoita lasta

Monikielisyys vaatii erityistä herkkyyttä ja osaamista

Monikielisten lasten määrä puheterapiassa on kasvanut nopeasti ja esimerkiksi puheterapeutti Raisa Selkämaan asiakaskunnasta lähes kaikki ovat monikielisiä. ¨

– Nyt 16 Kela-asiakkuudesta 14:sta on kotikieli joku muu kuin suomi, kertoo Selkämaa.

Monikielisyys tuo arviointiin ja kuntoutukseen erityisiä haasteita, sillä standardoituja testejä monikielisille lapsille ei juuri ole. 

– Meillähän ei ole standardoituja testejä monikielisille. Pitää perehtyä lapsen kieleen ja kulttuuriin, Selkämaa sanoo. 

Myös tulkin käyttö ja perheen kulttuuritaustan huomioiminen ovat arkea monikielisten asiakkaiden kanssa. Monikielisyys itsessään ei aiheuta kielihäiriötä.

Kulttuuritausta ja perheen kielivalinnat vaikuttavat

Monikielisten perheiden tilanteet vaihtelevat suuresti. Osa perheistä on korkeasti koulutettuja ja tietoisia kielen kehityksestä, osa taas on tullut Suomeen pakolaisina ilman koulutustaustaa. 

– Se on ihan todella paljon kiinni siitä, minkälainen heidän taustansa on, että miten ne ongelmatkin näyttäytyvät, Kuutsa kuvailee.

Työnohjaajana työskentelevän Kuutsan mukaan joissain perheissä joudutaan aivan aluksi avaamaan, mitä tarkoittaa lapsen kanssa leikkiminen ja vuorovaikutus.

– On erilaisia tapoja olla lasten kanssa. Yksi erityisopettaja kertoi, että lapset ovat mukana, mutta heille ei välttämättä suunnata puhetta. Päiväkodissa oli järjestetty leikkiinkutsuja, joissa vanhemmille näytettiin, miten lasten kanssa leikitään ja pyydettiin heitä osallistumaan, Kuutsa kertoo.

Vieraskielisten määrä Kelan tukemassa puheterapiassa on moninkertaistunut. Monikielisyys ei kuitenkaan aiheuta kielen kehityshäiriöitä.

Perheen kielivalinnat vaikuttavat suoraan lapsen kielen kehitykseen. Vanhemmat saattavat olla erimielisiä siitä, millä kielellä perheessä puhutaan.

– Surullisimmat tapaukset on sellaisia, että perhe on sitten jättänyt kokonaan sen oman kotikielen käytöstä pois, ehkä myös muiden painostuksestakin, ja siirtyneet puhumaan lapselle pelkkää suomea, vaikka se oma suomen kielen taito olisi tosi pieni vielä, Selkämaa kertoo.

Monikielisten lasten arviointi vaatii terapeutilta erityistä kulttuurisensitiivisyyttä ja laajaa yhteistyötä perheen kanssa, jonka vanhemmilla ei välttämättä ole kirjoitus- tai lukutaitoa.

1:56Katso video: Puheterapian tarve on kasvanut valtavasti.

Terapian tarve suurempi

Vaikka lasten puheterapia-asiakkuuksien määrä on kaksinkertaistunut, puheterapeuttien mukaan tarvetta ja kysyntää olisi vieläkin enemmän.

Vuosikymmeniä alalla ollut Kuutsa kertoo, että aiemmin lapsille suositeltiin ja myönnettiin laajempia terapiakokonaisuuksia, mutta nykyisin käyntimäärät ovat vähentyneet merkittävästi. 

– Koko 2000-luvun terapiamäärät, jonka lapsi saa vuotuisia terapiakäyntejä, ovat vähentyneet. Sen jälkeen, kun terapiamäärät on vielä puolittunut, niin eihän se voi olla vaikuttamatta siihen, mitä saadaan aikaiseksi, Kuutsa toteaa. 

Kertoja saatetaan edelleen myöntää sama määrä, mutta ne jakautuvat pidemmälle ajalle, mikä hidastaa kehitystä.

Terapiajaksojen lyheneminen huolestuttaa myös liitossa. 

– Tarve ja yhteiskunnan puheterapialle antamat resurssit eivät millään lailla vastaa toisiaan, Loukusa sanoo.

– Meillä ei olisi varaa siihen, että me ei tueta ja kuntouteta riittävästi ja yksilöllisesti niitä lapsia, joilla on kielellisiä pulmia esimerkiksi kouluikäisiä. Pitkällä tähtäimellä sillä säästettäisiin huomattavia summia rahaa syrjäytymisen estämiseksi.

Lue myös: Kymmenet tuhannet lapset elävät päihdeperheessä ja kierre jatkuu – "Että ei tunnu niin helkkarin pahalta kaikki"