Puoluejohtajat ottivat toisistaan mittaa MTV:n alue- ja kuntavaalien puheenjohtajatentissä.
Miksi sosiaali- ja terveyspalveluista säästetään, kohdistuvatko leikkaukset oikeudenmukaisesti ja käytetäänkö rahoja ylipäätään järkevästi? Miksi koulujen oppimistulokset laskevat?
Muun muassa näihin kysymyksiin MTV:n studioon saapuivat tentattavaksi eduskuntapuolueiden puheenjohtajat Petteri Orpo (kok.), Riikka Purra (ps.) Antti Lindtman (sd.), Antti Kaikkonen (kesk.), Minja Koskela (vas.), Sofia Virta (vihr.), Sari Essayah (kd.), Anders Adlercreutz (r.) sekä Harry Harkimo (liik.).
MTV Uutiset seurasi tenttiä tässä artikkelissa.
MTV:n vaalikone: Näin löydät oman ehdokkaasi
Keskustelu lääkärien työoloista kärjistyi Orpon ja Virran väliseksi sivalteluksi
Lääkärit sekä terveyskeskuksissa että sairaaloissa tekevät yhä lyhyempää työviikkoa. Tämä on jo niin niin yleistä, että monessa terveyskeskuksessa valtaosa lääkäreistä käy töissä vain osan viikkoa.
Tätä perustellaan mm. vapaa-ajan arvostamisella. Terveyskeskuksissa ei haluta menettelyä usein kyseenalaistaa, sillä silloin lääkärit saattavat mennä muualle.
Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpon mukaan ratkaisuna on, että jokaisella hyvinvointialueella otetaan käyttöön omahoitaja- ja omalääkärimalli, jossa lääkäri voi toimia ammatinharjoittajana, eli yrittäjänä.
– Tämä on laitettu liikkeelle muutamilla alueilla ja siitä on hyviä kokemuksia, Orpo toteaa.
Lue myös: MTV:n vaalitentti: Kysymys lääkärien osa-aikatyöstä kärjistyi Orpon ja Virran väliseksi sivalteluksi
Vihreiden puheenjohtaja Sofia Virta toteaa, että kaikki lähtee lopulta työoloista. Virran mukaan asiassa puhutaan perusterveydenhuollon resurssoinnista ja siitä minkälaiset olot on tehdä töitä. Virta ei usko, että omalääkärimalli ja ammatinharjoittajamalli yksinään riittävät, jos samaan aikaan terveyskeskukset ajetaan ahtaalle.
– Kauniit puheet työoloista eivät ihan kohtaa todellisuutta, Virta toteaa.
– No mistäs sinä ne rahat otat? Kun kaikki ongelmat ratkeavat rahalla, luultavasti lisää velkaa ja veroja Orpo keskeyttää.
– Minua vähän nyt hämmentää. Ymmärrän että pääministeri on kiireinen, mutta vaihtoehtobudjetit tehdään joka syksy. Me olemme tehneet nyt pääministerille kaksi. Olen jo kerran lähettänyt sen uudestaan sähköpostilla, kun hän ei muistanut meidän vaihtoehtoa. Miljardin edestä löydät sieltä leikattavaa. Laitanko vielä uudestaan sähköpostia, Virta sivaltaa.
Lue myös: Purra löysi nykyaikaisen puolensa MTV:n tentissä: ”Vaikka olen konservatiivi…”
Kaikkia oppilaita ei haluta sysätä isoihin ryhmiin – "Lapsen etu lähtökohta"
Tentissä keskustellaan, tarvitaanko erityisluokkia lisää. Tämän hallituskauden suurimpia koulutuspoliittisia uudistuksia oli oppimisen tuen uudistaminen. Päivän sana on inkluusio. Se tarkoittaa jokaisen oppilaan oikeutta päästä opetuksen piiriin tavallisissa koululuokissa.
Näin puheenjohtajat vastasivat.
– En kannata inkluusio-mallia, vaikka se ihanteena kuulostaa toimivalta. Ylipäätänsä se, että olisi luokkia, jossa lapset saisivat oman tasoistaan opetusta, on kannatettavaa, Purra sanoo.
– Lähtökohta pitäisi olla lapsen etu. On lapsia, jotka höytyvät erityisluokista, ja on lapsia, jotka hyötyvät että saavat opetuksen perusopetustda vahvemmalla tuella, Sofia Virta sanoo.
– Tiedämme että takavuosina inkluusiosta tuli kunnissa säästökeino ja se on väärin, Sari Essayah toteaa.
– Erityisluokkia tarvitaan lisää, toteaa Kaikkonen.
– Kysymys lähti siitä, että OAJ on sitä mieltä, että lapsen edun mukaan pitää toimia. Joskus lapsen etu on inkluusio, mutta jos se on säästökeino, se ei toimi, Minja Koskela sanoo.
Lue myös: Totti, 11, pamautti puheenjohtajille kovan kysymyksen – ”Olet ihan oikeassa”
Purra: Suuri syy oppimistulosten laskuun on maahanmuutto
3:38
Puheenjohtajilta kysyttiin, miksi oppimistulokset laskevat.
Suomi on pudonnut oppimistuloksissa kauas maailman kärjestä, jossa aiemmin on oltu. Ratkaisuin avaimet ovat kunnissa, sillä koulutus kattaa noin 60 prosenttia kuntien budjetista.
Puheenjohtajia pyydettiin mainitsemaan yksi syy, miksi tulokset ovat laskeneet.
– Onko opettajilla riittävästi aikaa, että jokaisella on samat mahdollisuudet oppia oppilaiden taustasta huolimatta, Lindtman vastaa.
Harkimon mukaan seinien puute kouluissa on yksi syy.
– Liian suuret luokat. Erityisopetusta tarvitaan lisää myös. Tarvitaan seinät luokkiin. Ei semmoista, että kaikki samoissa tiloissa ja verhoja välissä.
Purran mukaan lapsilta ei vaadita enää samaa kuin ennen.
– Yksinkertaisesti lapsilta ei vaadita samoja taitoja luokka-asteelta toiselle pääsemiseksi. Kun pisatulokset lähtivät laskuun – ja pitkään sen jälkeen – suurin syy siihen on maahanmuutto.
Lue myös: Kysymys kokoomuspomon jättipalkkiosta synnytti yllättävän sanasodan: "Aika populistista"
Orpon puheet talouspolitiikan arviointineuvostosta nostattivat kovan metelin
3:33
MTV:n kunta- ja aluevaalitentissä keskusteltiin siitä, miksi hyvinvointialueilta pyritään saamaan säästöjä niin nopealla tahdilla.
Valtion vaatimukset ovat tiukat: alueiden pitää kattaa viime vuosien alijäämänsä vastaavilla ylijäämillä tänä ja ensi vuonna.
Lue lisää: Onko puolueiden puheenjohtajilla eri luvut samasta asiasta? Hämmentävä vääntö säästöistä
SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman otti kesken vaalitentin esille paperin, jossa on eriteltynä Valtiovarainministeriön luvut hyvinvointialueiden alijäämien kattamiseen.
– Suurin osa näistä alueista ei tule pääsemään tähän kohtuuttomien alijäämien kattamiseen. Nyt on välttämätöntä, että annetaan hiukan joustoa näille alueille ennen kaikkea sen takia, että meidän vanhuspalvelut eivät ajaudu kriisiin.
Talouspolitiikan arviointineuvoston mukaan hyvinvointialueille tulisi antaa lisäaikaa alijäämien kattamiseen, eli säästötoimien tekemiseen. Pelkona on, että mikäli säästötoimia tehdään liian nopeasti, niin haitat ylittävät hyödyt.
Orpon mukaan talouspolitiikan arviointineuvoston puheenjohtaja tarkoittaa niitä alueita, joilla on vaikeuksia päästä tavoitteisiin.
– Se on juuri se linja, mikä hallituksella on.
Orpon kommentit aiheuttivat äläkän puheenjohtajien keskuudessa.
– En tiedä onko Petteri Orpo tutustunut tähän raporttiin, missä nimenomaisesti puhutaan alijäämänkattamisvelvoitteen pidentämisestä, toteaa Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela.
Keskustan puheenjohtaja Antti Kaikkonen sanoi myös peräävänsä hieman armoa ja lisää aikaa alueille.
Harkimo: Nopealla tahdilla tehdyillä hyvinvointialueiden säästöillä ei tuoteta voittoa
MTV:n kunta- ja aluevaalitentissä keskusteltiin siitä, miksi hyvinvointialueilta pyritään saamaan säästöjä niin nopealla tahdilla.
Valtion vaatimukset ovat tiukat: alueiden pitää kattaa viime vuosien alijäämänsä vastaavilla ylijäämillä tänä ja ensi vuonna.
Petteri Orpo (kok.), Riikka Purra (ps.) Sari Essayah (kd.) ja Anders Adlercreutz (r.) totesivat pitävänsä tiukkaa aikataulua hyvänä.
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskelan mukaan alueet joutuvat tiukalla aikataululla tekemään hätiköityjä johtopäätöksiä siitä, mistä leikataan.
– Se tarkoittaa, että kustannukset kasaantuvat myöhemmin.
Koskelan mukaan Satakunnassa on jätetty omaishoidon uusia sopimuksia tekemättä säästötoimenpiteenä.
Liike Nytin puheenjohtaja Harry Harkimon mukaan nopealla tahdilla tehdyillä säästöillä ei tulla tuottamaan voittoa.
– Pääministeri puhuu, että yksitoista aluetta tuottaa voittoa, no ei todellakaan tuota. Maksimissaan viisi aluetta tulee tuottamaan voittoa. Ja että kaikki alueet tulisivat tekemään voittoa, se ei tule pitämään paikkaansa.
Harkimon mukaan tulossa monta sataa miljoonaa euroa tappiota tänäkin vuonna.
Orpo ei usko potilaiden haluavan, että esimerkiksi hän päättäisi siitä, ketä hoidetaan ja ketä ei
4:53
Tentissä kysyttiin, pitäisikö Suomessa määrittää tarkemmin terveyden ja iän perusteella, ketä hoidetaan. Purran mukaan se on terveydenhuollon ammattilaisten tehtävä.
– Se ei ole poliitikkojen asia näitä arvioita tehdä. Sitä lääkärit tekevät hoitotyössään, Purra sanoo.
Jan Andersson sanoi lääkäreiden olevan sitä mieltä, että poliitikot menevät lääkäreiden selän taakse.
– Te ette suostu puhumaan priorisoinnista mitään. Lääkärit joutuvat tekemään likaisen tyhön joka päivä, koska rahaa ei ole, Andersson lataa.
– Jos meitä katselee, lääkärit eivät halua meidän päättävän, ketä hoidetaan, Purra sanoo.
Orpo lisäsi, että tuskin potilaatkaan haluavat poliitikkojen päättävän asiasta.
Oppositiosta Lindtman on samoilla linjoilla. Hänen mukaansa poliitikkojen ei pidä lähteä sanomaan, ketä hoidetaan ja ketä ei. Hänen mukaansa pitää kuitenkin arvioida, ovatko hoidot tehokkaita.
– Esimerkiksi polvien tähystyksiä tehtiin jopa 14 000 vuosittain, mutta nyt enää pari tuhatta vuosittain. On nähty, että on tehokkaampia tapoja kuntouttaa polvia. Tämä tyyppistä arviointia pitää tehdä koko ajan, mutta en lähtisi poliitikkona sanomaan, keneltä jää hoito saamatta.
Orpo sanoi luottavansa asiassa suomalaisiin lääkäreihin.
Keskustelu vanhustenhoidosta kuumentaa tunteita: "Hallitus elää omassa todellisuudessaan"
12:18
Tentissä keskustellaan terveyspalveluista. Hallitus leikkaa vanhusten kotihoidon palveluita reilulla kuudellatoista miljoonalla ja sanoo hyödyntävänsä teknologiaa enemmän.
Oppositio on huolissaan, että ihmisen antama hoito jää liian vähälle, kun tilalle tulevat koneet.
Lue lisää: MTV:n vaalitentti: Kaksi kättä jäi alas, kun puheenjohtajilta kysyttiin miinasopimuksesta – näin he perustelevat
Antti Lindtman sanoo hallituksen elävän omassa todellisuudessaan.
– Kuulostaa siltä, että hallitus on leikkauksissaan sitä mieltä, että ikään kuin palvelut vain paranisivat. Jos näin olisi, niin eikö kannattaisi leikata 160 miljoonaa, siitä palvelut vasta paranisivatkin. Hallitus elää omassa todellisuudessaan.
Sofia Virta epäilee, ettei hallituksella ole käsitystä siitä, mitä kotihoito on.
– Täällä todettiin, että terapiaa tai päivätoimintakäyntejä voidaan korvata digitalisaatiolla. Se ei ole kotihoitoa. Kun puhutaan kotihoidosta, se ei ole sama kuin terapia tai päivätoiminta.
Orpo vakuuttaa, että vanhuksista pidetään huolta.
– Teemme kaikkemme sen eteen, että vanhukset voivat luottaa että heistä pidetään huolta. Me käytämme siihen kaikki keinot, jotka ovat fiksuja. Teknologia on osa sitä kokonaisuutta.
Virta ja Koskela varauksellisia miinasopimuksesta irtaantumiseen
Vihreiden puheenjohtaja Sofia Virta ja vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela eivät suoralta kädeltä tue ajatusta siitä, että Suomen pitäisi valmistautua miinasopimuksesta irtautumiseen.
– Ilmiselvää, että Suomen kansallinen turvallisuus pitää kyetä takaamaan kaikissa tilanteissa. Samaan aikaan Suomen etu on myös sääntöpohjainen maailma, toteaa Virta.
Virta kommentoi, että hän ei ole vielä nähnyt miinaselvitystä.
– Haluan perehtyä siihen ajan kanssa ja rauhassa ja sen jälkeen muodostaa kantani suhteessa muuttuneeseen turvallisuusympäristöön.
Lue myös: Kaksi kättä jäi alas, kun puheenjohtajilta kysyttiin miinasopimuksesta – näin he perustelevat
Koskela toteaa vasemmistoliiton ajatelleen jo pitkään, että Ottawan sopimuksessa on tärkeätä pysyä. Koskelan mukaan on myös pienen maan etu, että pidetään kiinni sääntöpohjaisesta maailmanjärjestyksestä ja monenkeskisyydestä.
– Tottakai Suomen ja suomalaisten turvallisuus on meille ensiarvoisen tärkeää. Pidän tärkeänä sitä, että kuten puolustusselonteossa on todettu, että tätä asiaa selvitetään. Mutta myös suorituskyky, joka liittyy miinoihin on kyllä korvattu esimerkiksi viuhkapanoksilla ja muilla vastaavilla toimilla.
Koskelan mukaan vasemmistoliittokaan ei ole vielä päässyt tutustumaan selvitykseen.
20.12. Orpo Ottawan miinakieltosopimuksesta vetäytymisestä: Syy uusille linjauksille on Venäjä
Ottawan miinakieltosopimuksesta irtaantuminen puhutti MTV:n kunta- ja aluevaalitentin alkupuolella.
Suomi pyrkii irtautumaan kansainvälisestä Ottawan miinakieltosopimuksesta ja puolustukseen lisätään miljardeja euroja ennennäkemättömällä tavalla vuoteen 2029 mennessä.
Pääministeri Petteri Orpo (kok.) on todennut Suomen olevan edelleen turvallinen maa. Orpo totesi syyn uusille linjauksille tulevan Venäjältä.
– Neljättä vuotta Venäjä hyökkää Ukrainan kimppuun. Jos toivottavasti Ukrainaan rauha saadaan, niin se tulee tarkoittamaan sitä, että Venäjä mitä todennäköisimmin tulee siirtämään joukkoja meidän rajoillemme. Minä haluan, että meillä on niin vahva puolustus silloin – miinat mukaan lukien, ettei tulisi mieleen yrittääkään, Orpo toteaa.
Tunnelmat ennen tenttiä:
Puheenjohtajat kertoivat tunnelmistaan Etkolähetyksessä ennen varsinaista tenttiä.
Tentin vetäjä ei halua huutokonserttia
Tentin vetäjä Jan Andersson kommentoi tulevaa iltaa muutama minuutti ennen lähetyksen alkamista.
– Keskustelut, joita viime aikoina on nähty, ovat olleet aikamoista huutokonserttia. Toivotaan, että on hyvä draivi, mutta kunnioitettaisiin, eikä huudettaisi toisten päälle, Andersson sanoi.
Lindtman Orpolle: ”Nyt tarkkana”
Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo saapui paikalle viimeisenä ja hieman kiireisen oloisella aikataululla.
Orpo kertoo, että hänelle on muodostunut tietynlaiset rutiinit siihen, miten tenttipäivät menevät.
– Ihan sopivasti tässä on aikaa, Orpo kommentoi.
Orpo kertoo istuneensa vuosien aikana kymmenissä tenteissä.
Nyt tarkkana, lohkaisi SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman Orpon takaa.
Harkimo muistelee ensimmäistä poliittista tenttiään: ”Oli paskat housuissa”
Liike Nytin puheenjohtaja Harry Harkimo rentoutui lämpiön tuolilla ennen vaalitenttiä.
Harkimo toteaa pyrkivänsä tenteissä siihen, että hänellä on jokin viesti jokaisessa puheenvuorossaan.
– En vain puhu puhuakseni. Sinulla pitää olla joku kritiikki ja ratkaisu siihen.
Harkimo kertoo, että hänen viestinsä tämän illan tentissä on sote ja ratkaisut miten sotesta saadaan parempi.
– Se on se viesti, mitä meinaan tuolla antaa.
Harkimo toteaa, että häntä eivät tentit enää juurikaan jännitä.
– Muistan kun ensimmäistä kertaa olin poliittisessa tentissä, niin oli paskat housuissa, kun jännitti niin paljon, mutta tänä päivänä ei jännitä samalla tavalla.
Koskela kertoo odottavansa tiukkoja kysymyksiä
Minja Koskela kertoi jännittävänsä jonkin verran.
– Tämä on ensimmäinen vaalikevääni. Jännitän, mutta se on innostunutta jännitystä, Koskela sanoi.
Hän kertoi selviävänsä maskista, eli meikkauksesta, vähällä.
– Olen tylsä ihminen ja käyn vain puuteroinnissa. Se on oma rutiini.
Minja Koskela sanoo odottavansa tentin vetäjän Jan Anderssonin tiukkoja kysymyksiä.