Hallituskauden alussa hallitus lupasi 100 000 uutta työpaikkaa, mutta toistaiseksi suunta on ollut päinvastainen työttömyyden kasvaessa. Petteri Orpo myöntää MTV:lle, että tilanne on ollut päinvastainen.
Pääministeri Petteri Orpon (kok.) hallitus on saanut kautensa viimeisen budjettiriihen päätökseen.
Orpo esitteli tuloksia aiemmin tiistaina yhdessä hallituspuolueiden puheenjohtajien, valtiovarainministeri Riikka Purran (ps.), opetusministeri Anders Adlercreutzin (r.) ja maa- ja metsätalousministeri Sari Essayahin (kd.), kanssa tiedotustilaisuudessa.
Lue lisää: Orpo: Talous yhä vakavasti epätasapainossa – Purralta karu esimerkki valtion velasta
Varsinkin hallituksen työllisyystoimet ovat olleet tapetilla. Pääministeri Orpon mukaan suomalaiset voivat katsoa työllisyystilannetta tällä hetkellä luottavaisemmin.
– Minusta on nyt lupa odottaa, että myös työllisyys lähtee kasvuun, koska se menee niin, että ensin kun talous lähtee kasvuun niin noin puolesta vuodesta vuoden viiveellä alkaa se näkymään työllisyydessä, Orpo kommentoi MTV:lle Kymmenen uutisissa.
Hallituskauden alussa luvattiin 100 000 uutta työpaikkaa, mutta toistaiseksi suunta on ollut päinvastainen työttömyyden kasvaessa.
Orpo myöntääkin MTV:lle, että tilanne on ollut päinvastainen.
– Mutta me olemme tehneet juuri niitä uudistuksia, joilla olemme omalta osaltamme saaneet tämän talouden kasvun liikkeelle ja se luo pohjan niille uusien työpaikkojen syntymiselle.
Orpo ei kuitenkaan lähde arvaamaan tai ennustamaan, missä määrin tämä tulisi tapahtumaan.
– Minusta on kaikki edellytykset sille, että syksyn aikana, sikäli kun vahva talouskasvu jatkuu, niin työpaikkoja syntyy tuhansia, hän sanoo.
Lue myös: Budjettiriihelle satelee kritiikkiä oppositiosta: "Ei sisällä mitään ratkaisua käsistä täysin karanneeseen työttömyyskriisiin"
"Sitä kautta luodaan kasvua ja työpaikkoja"
Yhteisövero alenee ensi vuonna 20 prosentista 18 prosenttiin. Alennus vähentää verotuloja jopa yli 800 miljoonalla eurolla, mutta se voi vauhdittaa talouskasvua.
Paljon riippuu siitä, miten yritykset käyttävät rahat, jotka yhteisöveron kevennys säästää.
Mihin perustuu arvio, että veronkevennys maksaa itsensä takaisin kasvaneina verotuloina?
– Silloin kun yhteisveroa viimeksi (Jyrki) Kataisen (kok.) hallituksen toimesta on laskettu, niin sitä laskettiin peräti viisi prosenttiyksikköä ja verotulot lähtivät nousuun sen jälkeen, Orpo sanoo.
Orpon mukaan nyt haetaan samaa vaikutusta.
– Me tehdään Suomesta kilpailukykyinen, kiinnostava investointiympäristö ja sitä kautta luodaan kasvua ja työpaikkoja, lisää verotuloja.
Ovatko suurituloisten veronkevennykset oikeudenmukaisia?
Tuloveroa alennetaan puolestaan 230 miljoonan verran.
Mikä on perustelu sille, että myös suurituloisten veroja on kevennetty tässä taloustilanteessa?
– Teimme tämän jo aikaisemmin tällä kaudella. Kyllä se johtui yksinkertaisesti siitä, että Suomessa on yksi maailman kireimmistä progressioista.
– Eli me haluamme, että Suomi on maa, jossa kannattaa opiskella, yrittää, ottaa vastuuta ja siitä työnteosta oikeasti palkitaan. Edelleenkin nämä ihmiset maksavat yli 50 prosenttia veroa ja se on paljon.
Orpolta myös kysyttiin lähetyksessä, pitääkö hän suurituloisten veronkevennyksiä oikeudenmukaisina?
– Ne ovat oikeudenmukaisia siinä mielessä, että Suomi tarvitsee niitä ihmisiä, jotka ponnistelevat, yrittävät, tienaavat enemmän.
– Itseasiassa tämä joukko on paljon pienempi ja he kantavat jo erittäin suuren osan ja myöskin jatkossa erittäin suuren osan siitä verokertymästä ja he rahoittavat hyvinvointiyhteiskuntaa Suomea. Me tarvitsemme enemmän tämänkaltaisia ihmisiä.
