Eduskuntapuolueiden edustajat tyrmäsivät keskustan esitystä hallintoremontiksi Kuntamarkkinoiden puoluejohdon paneelissa.
Kaikki eduskuntapuolueet ovat sitä mieltä, että kuntia pitää olla jatkossa vähemmän. Mitään konkreettisia toimia niiden vähentämiseksi nykyisestä kolmestasadasta kunnasta, ei kuitenkaan kuultu tentissä tänään.
Keskustan eilen esittämä hallintouudistus sai runsaasti kritiikkiä kaikilta muilta puolueilta.
– Hajautetaan valtaa maakuntiin, alueille, luodaan sinne todellisia mahdollisuuksia ruveta rakentamaan elinvoimaa kaikkialle Suomeen. Siitä on keskustan lähimallissa kysymys, selitti keskustan puheenjohtaja Antti Kaikkonen.
Valtiovarainministeri Rikka Purra (ps.) hermostui tästä väitteestä, koska hänen mukaansa keskusta ei ole kannattanut istuvan hallituksen esityksiä hallinnon tehostamiseksi.
– Mutta ei nämä teidän hallintohumppanne ratkaise mitään. Vaikka uusia esityksiä tehtäisiin sata vuotta ja kymmenen vuoden välein.
– Sekin ajatus, että te kehtasitte eilen ehdottaa, että vähennetään hallintoa.
Haloo! Tämä hallitus on tehnyt 750 miljoonan edestä toimintamenosäästöjä, jotka pyrkivät hallinnon tehostamiseen ja vähentämiseen. Oletteko te kannattanut niitä? kontrasi Purra.
–Itse kannatan myös vahvasti lähidemokratiaa, mutta jos mietitään näitä mullistavia uudistuksia, niin nehän ennen kaikkea maksavat, totesi SDP:n varapuheenjohtaja Nasima Razmyar.
Maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah (kd.) ihmetteli myös keskustan ehdotusta lakkauttaa ministeriöt nykymuodossaan. Eikä keskustan hallintoremonttiehdotus ole mitään uutta.
– Vanha maakuntamalli, jota te tässä nyt vähän uusiin kääreisiin olette pukenut, on tätä samaa maakuntamallia, mitä aina tuotte esille, sanoi Essayah.
Lue lisää: Keskusta esittää jättiuudistuksia – ministeriöt halutaan lakkauttaa
Mysteeri-infossa tarjottiin kahvia eikä juuri muuta
Kuntien määrää vähennettävä
Vaikka kaikki olivat yhtä mieltä siitä, että kuntien määrää pitää vähentää, konkreettiset keinot jäivät lähes kokonaan uupumaan.
Kunta- ja alueministeri Anna-Kaisa Ikonen (kok.) näkee, että vapaaehtoisuus olisi tärkeää, kun puhutaan kuntaliitoksista.
– Ensisijaisesti meidän pitää pyrkiä, että liitokset tapahtuvat vapaaehtoisesti. Mutta sitten jos jossain on sellainen kriisikunta, jossa palvelut vaarantuvat, niin kyllä meillä pitää olla myös valtiolla keinot puuttua siihen. Pitää turvata oikeudet ihmisille ympäri maan.
Vihreiden puheenjohtaja Sofia Virta on samoilla linjoilla.
– Jos ei toimi se, että kannustetaan tai, jos ei toimi se, että vapaaehtoisesti mennään yhteen, niin kyllä ajattelen, että meidän pitää laittaa riittävät velvoitteet kunnille meidän koulujen ja varhaiskasvatuksen laadun turvaamiseen, pohtii Virta.
Opetusministeri Anders Adlercreutz (r.) korostaa, että kuntien hallinto ei saa olla mikään itseisarvo.
– Palvelut ovat se oleellinen asia. Silloin on parempi, että katsotaan, minkä kokoiset kunnat pystyvät pärjäämään ja minkä kokoiset kunnat pystyvät tarjoamaan palveluita.
Seuraavalla vaalikaudella pitää säästää noin miljardi euroa kuntien taloudesta Kuntaliiton käsityksen mukaan. Puolueiden edustajat eivät kuitenkaan halunneet sanoa mistä pitäisi leikata.
