Sosiologian emeritusprofessori Harri Melin pitää hoitajien maanantaina syntynyttä sopimusta hyvänä, vaikka hoitajajärjestöt Tehy ja Super eivät saaneetkaan läpi alkuperäistä palkankorotustavoitettaan.
Järjestöt tavoittelivat alun perin 3,6 prosentin korotusta palkkoihin yleisten sopimuskorotusten päälle viiden vuoden ajan.
– Tulkintani on, että hoitajajärjestöt eivät ihan saaneet sitä, mutta ne saivat kaiken kaikkiaan hyvän pitkäaikaisen sopimuksen, joka nostaa koulutettujen naisten palkkausta.
Melin huomauttaa, että sopimus on aina kompromissi, jossa molemmat osapuolet tulevat vastaan alkuperäisistä tavoitteistaan.
Hoitajajärjestöt ja Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT sopivat kuuden prosentin korotuksesta kolmessa vuodessa 2023–2025.
Kaikkiaan ratkaisu koostuu hoitajajärjestöjen mukaan sote-sopimuksen omasta kolmivuotisesta palkkaohjelmasta, aiemmin neuvotellusta kunta-alan viisivuotisesta palkkaohjelmasta sekä normaaleista sopimuskorotuksista.
KT:n arvion mukaan maanantaina hyväksytty sopimus ja aiemmin kesällä hyväksytty kunta-alan sopimusratkaisu nostavat palkkoja viidessä vuodessa vähintään 18,5 prosenttia.
Melinin tulkinnan mukaan laajaa kansalaisten tukea saanut naisvaltaisen alan kamppailu päättyi sopimukseen, jonka kanssa molemmat osapuolet pystyvät kunniallisella tavalla elämään.
– Olennaista on, että sopu syntyi.
Palkkoja yhdenmukaistetaan joka tapauksessa
Eri tahot ovat kummastelleet sitä, että työnantajaa edustava Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT ja palkansaajia edustavat hoitajajärjestöt vaikuttavat tulkitsevan eri tavoin sopimusta.
KT:n mukaan ratkaisu löytyi palkkaharmonisaatiosta.
Sen sijaan Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen kiisti, että lainsäädännön piirissä olevasta harmonisaatiosta voitaisiin edes sopia sovittelijan pöydässä. Tehy nimittää samoja korotuksia omaksi lisäpalkkaohjelmaksi.