Monet työnantajat eivät vielä ole varautuneet palkkatasa-arvon edistämiseen.
EU:n palkka-avoimuutta kiristävä sääntely, eli ns. EU:n palkka-avoimuusdirektiivi, pitäisi astua voimaan 7.kesäkuuta, mutta siitä ei edelleenkään ole hallituksen esitystä eduskunnalle.
Moni työnhakija miettii työhakemuksen kohdalla, että mikä on oikea palkkatoive ja toisaalta moni miettii työpaikalla, että saankohan saman verran palkkaa kuin kollega. EU:n palkka-avoimuusdirektiivin on tarkoitus kiristää palkka-avoimuutta, se ei kuitenkaan tarkoita sitä, että kaikkien työntekijöiden palkat olisivat työpaikalla julkisia.
– Ei ole tulossa oikeutta tietää yksittäisen kollegan palkka, mutta työnantajalla on tiedonantovelvollisuus siihen, että mitä samaa työtä tai samanarvoista työtä tekevät keskimäärin saavat samalla työpaikalla. Tämä tieto pitäisi pystyä jakamaan myös miesten ja naisten välisiin eroihin, sanoo Lauri Vaisto Duunitorin johtava asiantuntija.
Osa työnantajista ei ole valmistautunut lainkaan
Duunitorin viime viikolla julkaisema tutkimus paljastaa, että kovin moni työnantaja ei ole vielä varautunut palkkatasa-arvon edistämiseen ja tuloon. Reilu viidennes työnantajista kertoo olevansa pitkällä palkka-avoimuudessa, mutta samaan aikaan kahdeksan prosenttia ei ole varautunut siihen lainkaan. Valmistautumattomuuteen on Vaiston mukaan useita syitä.
– Kyse ei ole pelkästään siitä, että halutaanko kertoa palkkaa vai ei. Kyse on laajemmasta sisäisestä organisaatio-ongelmasta. Pitäisi olla taulukot palkoista ja tehdä niistä vertailukelpoisia ja se on todella iso työ. Ja siinä työssä ei olla pitkällä, sanoo Vaisto.
Perusteettomat palkkaerot esiin
Direktiivin lähtökohtana on, että perusteettomat palkkaerot tulisivat esiin. Sääntelyn tiukentuminen itsessään ei nosta palkkoja, mutta mahdollistaa mekanismin, jolla perusteettomista palkkaeroista päästäisiin eroon.
– Palkkaerot esimerkiksi miesten ja naisten välillä pitäisi pystyä selittämään, että mistä ne johtuvat, tai sitten siitä voi joutua sanktioihin, sanoo Vaisto.