Mainos

Pörssikeinottelu, tietoliikenne, lentomatkustus, suuryritykset, kansalaisoikeudet – listasimme kovan brexitin pahimmat riskit

1:41
Kovan brexitin seurauksia arvioitiin Seitsemän uutisissa 7.1.2019.

Britannian odotetaan eroavan EU:sta perjantai-iltana, maaliskuun 29. päivä kello 23 paikallista aikaa.  Jos mitään täsmentäviä sopimuksia ei siihen mennessä ole solmittu, kaikki EU:n säännöt ja direktiivit lakkaavat pätemästä Britanniassa. Kokosimme tietopaketin kovan brexitin riskeistä. Suuri osa ongelmista heijastuisi myös Suomeen.

Sopimuksettoman eron seurauksena EU:n ja Britannian välillä ei enää olisi sopimusta tulleista, kaupasta, matkustuksesta eikä kansalaisoikeuksista. Tällöin myöskin yrityksille tarkoitettu siirtymäaika jää toteutumatta, ja Britannia palaa välittömästi pelkkiin maailmankauppajärjestö WTO:n sääntöihin.

Pörssikeinottelu

Arvuuttelu Britannian tulevaisuudesta näkyy jo nyt osakkeissa. Jokainen kovaan brexitiin vivahtava uutinen pudottaa ja sopimusta lupaava tieto nostaa paikallisia osakekursseja. Mikäli uuteen kansanäänestykseen päädyttäisiin, se todennäköisesti nostaisi Britannian osakekurssit jyrkkään nousuun. Riskinä on kansainvälinen osakepeli, jossa voittavat lähinnä nopealiikkeiset pörssipelurit.

Tullit, kauppa ja teollisuus

Britannian ja EU:n välien palauttaminen pelkkiin WTO:n sääntöihin tarkoittaisi mm. tullimaksuja, joten käytännössä kaikkien EU:ssa tuotettujen tuotteiden hinta briteille nousee.

Lukuisat teollisuusyritykset todennäköisesti siirtyisivät Britanniasta EU-alueelle varmistaakseen komponenttien saatavuuden. Mm. lentokonevalmistaja Airbus ja autovalmistaja BMW ovat varoittaneet siirtävänsä tuotannon pois Britanniasta, mikäli komponenttien saatavuus heikkenee. Elektroniikkajätti Sony on jo ilmoittanut siirtävänsä pääkonttorinsa Lontoosta Amsterdamiin maaliskuun loppuun mennessä.

Jos kova brexit toteutuu, on sen arvioitu leikkaavan pitkän ajan talouskasvua 1,5 prosentilla. Kunnianhimoinen vapaakauppasopimus tasoittaisi tilannetta ja leikkaisi kasvua vain 0,5 prosentilla. Arviot kuitenkin vaihtelevat.

Vaikutukset säteilisivät myös Suomeen: Britannia on Suomen seitsemänneksi tärkein vientimaa ja kahdeksanneksi tärkein tuontimaa. Noin 4,5 prosenttia Suomen tavaraviennistä kohdistuu Britanniaan.

Tietoliikenne

EU on viime vuoden toukokuussa ottanut käyttöön tietosuoja-asetus GDPR:n. Jos sopimukseton brexit toteutuu, Britannia ei ole GDPR:n piirissä. On epätodennäköistä että EU ehtisi tehdä uuden GDPR-sopimuksen Britannian kanssa tässä asiassa, joten tiedonsiirto ja tallentaminen voi tuottaa yllätyksiä. Palvelimille pääsy voi vaatia ylimääräisiä lupia ja maksuja, varoittaa mm. kansainvälinen markkinointijärjestö DMA. Tämän vuoksi useat suuryritykset ovat jo siirtäneet datakeskuksiaan Manner-Eurooppaan, mm. Amsterdamiin.

Matkustus ja lentoliikenne

Britannia ja erityisesti Lontoo on yksi Euroopan vilkkaimpia lentoliikenteen risteyksiä. Kova brexit voisi tarkoittaa lisää turvatarkastuksia ja asiakirjavaatimuksia. Riskinä on sekin, että ylimääräiset tarkastukset vähentäisivät mm. Helsinki-Vantaan ja Finnairin kannalta tärkeää kauttakulkumatkustusta.

Kovan brexitin myötä brittiyhtiöt menettäisivät oikeuden lentää EU:n sisäisiä lentoja. Tämän vuoksi useat yhtiöt ovat jo perustaneet tytäryhtiöitä Manner-Eurooppaan. Mm. Easyjet on siirtänyt yli sata konetta itävaltalaiseen tytäryhtiöön. Samalla yhtiöiden omistuspohjaa pitää muuttaa jotta entiset oikeudet säilyisivät. 

Kova brexit katkaisisi myös Britannian jäsenyyden EU:n lentoturvallisuusvirasto EASA:ssa. Britannian pitäisi tuolloin perustaa oma lentoturvallisuusvirastonsa valvomaan lentokenttiä, lennonjohtoa ja alan koulutusta. Uuden, kansainvälisesti hyväksytyn viraston perustaminen voi viedä vuosia.

Pohjois-Irlannin ja Irlannin raja

brexitin jälkeen Pohjois-Irlannin ja Irlannin välisestä rajasta tulee EU:n ulkoraja. Kaikki osapuolet ilmoittavat tavoitteekseen ns. "kovan rajan" välttämisen, mutta käytännössä asian ratkaiseminen on osoittautunut lähes ylivoimaiseksi.

Pohjois-Irlannin taloudelle sopimukseton brexit olisi erityisen epäedullinen. Ennusteiden mukaan se merkitsisi Pohjois-Irlannille 4–5,6 prosenttia suppeampaa taloutta verrattuna EU:ssa pysymiseen. 

Kansalaisoikeudet

EU:ssa on 1,3 miljoonaa brittiä ja Britanniassa 3,7 miljoonaa EU-kansalaista. Heidän asumis- ja työlupa-asiansa olisivat vähintäänkin epäselviä. Suomalaisia Britanniassa asuu noin 20 tuhatta – suurin osa Lontoossa. Suomi on tietenkin jo varautunut siihen että heidän asiansa pitää jotenkin ratkaista.  Suomen sisäministeriön mukaan Britannian kansalaisten oleskeluoikeus Suomessa puolestaan aiotaan turvata erillislailla.

Kaikista näistä syistä Britannia saattaa hyvinkin pyrkiä siirtämään aikarajaa maaliskuulta heinäkuulle. Perusteena voidaan käyttää esimerkiksi Mayn eroa, hallituksen kaatumista tai ratkaisemattomia rajakysymyksiä.

Lisää aiheesta
    Mainos

    Suosituimmat videot

    Mainos

    Uusimmat

    Mainos
    Mainos

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja